Tiistaina meitä olikin koulutunnilla vain 3 ratsukkoa. Minä yhä Sakulla. Pihalla nelisen astetta plussaa.
Kukkahattuiluni on näemmä riittävää sillä poniope kiristi turpahihnaa jäljiltäni yhdellä reiällä.
Alkukäynneissä yritin asemoida itseni istumaan hyvin, rennosti ja jäntevästi. Tuntumalla skarppasin tänään entistä enemmän että tuntisin ratsun kyynärpäissä asti ja alkuun menikin ihan hyvin. Käynnissä ei hiihdellyt kovin pahasti. Olisi ehkä pitänyt pyytää vielä enemmän ja suurempia reaktioita. Mentiin sekä keskiympyrällä että uraa pitkin. Tänään päästiin yllättävän asiallisesti kulmiin. Yritin muistaa taivuttaa ja ehdottomasti olla vetämättä. Eniten kommentteja tuli kuitenkin tänäänkin että aseta paremmin.
Ravissa sama juttu sekä keskiympyrää että uraa pitkin. Nyt Saku ei juossut kovin kiireisesti alta ja sain tuntuman pidettyä parempana ravissakin. Taivuta rohkeammin. Kun Saku juoksenteli niin volttailin. Välillä tehtiin ihan ohjatustikin voltteja uralta.
Laukkoja ei otettu pohjille vaan ensimmäiset laukat tulivat kolmikaariselle. Tänään itselläni oli taas kummia vaikeuksia saada linjattua kaaret oikein. Suoristus tuli joka kerta kirjainta kohti vaikka yritin mennä siitä vähän ohi.
Ensin oikeassa kierroksessa eka ja vika kaari laukalla. Keskimmäinen ravissa. Tultiinkohan kahdesti. Ekalla kerralla mentiin taas vähän soitellen enkä ehtinyt suoristaa ja vaihtaa asetuksia. Sitten kaikki kaaret laukassa, siirtymät ravin kautta. Me mentiin ekoina ja sain pidettyä pääni kasassa. Kun Saku laukkasi rauhassa niin ehdin toimia paremmin. Lopulta tuli ohje että uuden laukan pitäisi nousta jo keskilinjalta. Minä kun yritin tehdä ravipätkän mahdollisimman keskelle. Mutta sain korjattua. Vielä sitten kuulemma laukassa painoni heitti ulos. Sinne asti ei oikein ajatus riittänyt.
Sama juttu myös toiseen suuntaan ja meni ihan yllättävän näppärästi. Saku nosti laukat hyvin eikä vyörynyt alassiirtymissä. Sain pidettyä rauhan päässäni eikä mikään krampannut edes henkisesti. Jes!
Kuvittelin että enää tulee jäähdyttelyt ja lopetetaan. Mutta pyörittiinkin vielä hetki keskiympyrällä. Taivutus sisään. Sitten myös takaosan väistö sisään. Saku oli muuten taas suht kuulolla mutta tohisi eteen. Jalat kiinni tarkoitti hummalle ravia. Siitä sitten pyöräytettiin vuorollamme takaosakäännökset. Nyt oltiin vieläpä vasemmassa eli hankalammassa kierroksessa.
Onneksi kaveri otettiin ensin syyniin niin sain sillä aikaa yrittää herkistellä pidätteitä läpi. Sakua rupesi turhauttamaan ja vähän viskeli päätäänkin. Valmistautumisaikaa tuli lopulta riittävästi. Ennen kuin lähdettiin tekemään niin ope lisäsi hanskat pohkeitteni alle. Niitä ei saanut pudottaa.
Kun oma vuoro koitti niin en jäänytkään puristamaan ja varmistelemaan vaan tehtiin rauhassa kuten pitikin ja Saku hidasti, malttoi ja kääntyi kuten piti. Ihme ja kumma! Vähän yritti jossain välissä luikahtaa mutta sain korjattua. Pysyin tarpeeksi rauhallisena. Open hanskatkin pysyivät pohkeiden alla. Odotin niin paljon pahempaa. Varsinkin kun viimeksi vasen kierroksemme jätettiin kesken. Tunnin jälkeen tuntikaveri vielä kehui miten hieno takarimme oli ollut. Vautsi!
En muista ravattiinko loppuraveja. Tunnin jälkeen olin kuitenkin sekä laukkapätkistä että takarista erittäin mielissäni!
Ongelmia:
yhä oli välillä liian kiire
yläkroppani osoitti oikealle kun Saku kanttasi vasemmalle
kuski innostui taas etukenottelemaan hetkittäin
laukassa painoni valahti ulos
en osannut tehdä laukassa kaaria oikean kokoisiksi vaikka kuinka yritin
Parannusta:
tänään en unohtunut vetämään ohjista
laukkaan löytyi rentous ja rauha
vasemmalle tehty takaosakäännös oli yllättävän hyvä
tulin onnelliseksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora