Selkä kipeä ja evvk

Sunnuntaina ehdin vielä ratsastamaan aluevalmennusten jälkeen. Ehkä olisin niukasti ehtinyt estetunnille mutta sitä ei edes ehdotettu. Itsenäisesti 17 jälkeen kentällä Danalla. Ratsun leveyteen ehdotettiin toista satulaa. Vegasin penkkiä tai jotain mustaa satulaa merkkiä x (unohdin jo). Sovittaminen jätettiin minun vastuulleni ja omasta mielestäni en tiedä noista tarpeeksi.

Kävin kurkkimassa estetuntia maneesilla. Dana loikki hyvin sujuvasti lähes metrisiä esteitä. Ei silti ollut suurta himoa sen selkään. Puomeja nostellessa taisin nitkauttaa selkäni, sillä rataa purkaessa selkäni oli kipeä.

Dana ehti huilia välissä reilu puolisen tuntia. Kävin sillä aikaa kopeloimassa Hempan jalkoja pihalla mutten edelleenkään huomannut niissä mitään poikkeavaa. Tähtäsin viideksi kentälle mutta matkaan tuli viivästymä sillä Vegasin satulassa ei ollut jalustimia. Turhautti ihan hirmuisesti! Missään ei näkynyt irrallaan, joten nappasin Danan satulasta lainaan. Omaan silmääni satula istui asiallisesti, joten sillä mentiin. Danaa ei olisi huvittanut.

Kenttä oli tuntilaisten jäljiltä siivoamatta. Yleensä putsaan kasat ensin pois mutta koska kävely sattui ja motivaatio oli vähissä niin otin vain oman kasamme.

Kampesin kyytiin ja satula tosiaan oli itselleni parempi eikä Dana tuntunut niin ylileveältä. Oma selkäni sen sijaan ei ollut parempi ja sattui pahasti. Turhautti ja oli kaikin puolin paha mieli. Pohdin koko ratsastuksen että vien vain Danan takaisin talliin ja luovutan. Mutta ei luonto antanut periksi.

Hölköttelin ravia melko pitkin ohjin. Etukenotus auttoi vähän selkäkipuun. Pelkäsin että joku kerta vihlaisee niin pahasti etten pysy kyydissä. Lopulta otin laukatkin. Kevyessä istunnassa ja melko löysin ohjin. Mutta Danalla ei näemmä voinut jolkotella pitkällä ohjalla, sillä rupesi säikkymään ja selkäni arvosti sivuliikkeitä tänään vielä tavallista vähemmän.

Lopulta päädyin käyntityöskentelyyn. Jalasta eteen. Hidasta oli mutta tänään oli kannukset ja olin jämympi. Raville asti vaikka mutta reaktio. Pari kertaa sain pukinkin aikaan mutta parani. Tein vähän väistöjä mutta taas ratsu tuntui venyvältä purkalta. Joko oli hidas tai liirasi lapa edellä. Aktiivinen askellus ja hyvä poikitus oli tänään saavuttamattomissa. Pidätteistä samoin vanui.

Loppuratsastuksen pyörin lähinnä käynnissä ympyrällä. Asetin ja tein siirtymiä. Käynti-seis-käynti. Ja tosiaan raviin asti jos nuutui.

Loppukäynneissä Dana tuijotteli taas omiaan ja olisi halunnut poistua. Suivaantuminen ja pohkeilla töissä pitäminen auttoivat. Lupasin että jos kävelee asiallisesti viimeisen kierroksen niin riittää. Näin onneksi kävi.

Vaikka uhosin etten siivoa muiden jälkiä niin silti siivosin vielä viitisen kasaa pois. Yhä niitä kyllä jäikin. Tallissa hepan hoito ja juotto.

Hermot menivät kun en saanut toista jalustinta takaisin Danan satulaan. Siinä vaiheessa ei enää kärsivällisyys riittänyt. Yritin myöhemmin uudestaan mutta kun se ei vaan mennyt niin luovutin ja jätin sen satulan päälle. Ns. hanskat tippuivat. Olin ihan tyytyväinen että tallissa ei ollut ratsastuksen jälkeen muita sillä en todellakaan ollut juttutuulella. Selkä oli kamalan kipeä ja kaikki otti päästä. Helpotti vasta seuraavana aamuna.

Ongelmia:
kuskin selkä oli hyvin kipeä
motivaatio oli vielä pahemmin hukassa kuin perjantaina
mieliala oli pahasti pakkasella
jalustimet olivat hukassa
pidemmällä ohjalla Dana säikkyi
sain komentamalla pari pukkia
en saanut toista jalustinta takaisin Danan satulaan

Parannusta:
en luovuttanut ratsastusta kesken
nopeutui vähän jalalle
sain myös ravattua ja laukattua alkuverkassa ilman että selkäkipu heitti satulasta