Jostain syystä haaveilin että saisin muistiksella mennä myös Rinjalla. Mieluummin olisin hypännyt sillä (tosin tykkäsin varmasti enemmän hypätä Myyllä). Sain sen kuitenkin viimeiselle koulutunnille. Oli ollut Jussissa, joten oli liikkunut jo alle eikä tarvinnut varustaa. Jussit jatkuivat maneesissa, joten me mentiin 5 ratsukon kesken kentälle.
Alkutunnista meinasi vähän kaduttaa. Pohdin että mitä ihmettä olen taas ajatellut. Rinja ei kuunnellut pohkeitani juuri yhtään eikä oikein edennyt raipastakaan. Hetkittäin tunsin itseni rääkkääjäksi kun yritin komentaa hummaa eteen. Ope oli sama positiivinen kuin eilen ja jaksoi olla todella kannustava. Tehtäviäkin tehtiin vähän sen mukaan mille oli tarvetta. Useampi ratsu näytti uniselta, joten heräteltiin verkkalaukoilla. Tämä onneksi vähän auttoi.
Pitkillä sivuilla piti ajatella vähän avoa ravissa ja oliko laukassakin. Yritin jokusen kerran mutta aika yritykseksi jäi. Jos sain yhtään etusia siirrettyä niin vauhti hyytyi. Usvattelin vain eteen. Onneksi myöhemmin tehtävillä tämä parani.
Tehtävänä tultiin ensin avoja muistaakseni käynnissä, sitten ravissa. Aktiivinen liikehdintä ja mutkittelemattomuus olivat suurimmat haasteet. Laukkatehtävänä tultiin ensin loivaa kiemuraa, siinä Rinja ei ensin yrittänytkään vaihtaa. Mutta kun lämpeni ja vetristyi niin myötälaukka meni hankalaksi ja tarjosi vaihtoja. Sitten laukattiin molempiin suuntiin uraa ympäri siten, että pitkillä sivuilla mentiin vastalaukka, lyhyillä myötälaukkaa ja kulmat ravissa. Ei Rinja edelleenkään ollut kauniisti avuilla mutta suoritti tehtävää ihan näppärästi. Ensin oikea kierros eikä siihen tainnut tulla muita stipluja kuin pari ahtaudesta johtuvaa ravipudotusta. Vasempaan kierrokseen kun kaivettiin videokamera esiin niin homma meni sen aikaa pipariksi. Sitten rupesin oppimaan miten saan vaihtoja estettyä. Ulkopohje tarpeeksi taakse ja humman nenä aidalle. Jonkin verran vaihtoja tuli silti. Pääosin nosti halutun ja parin askeleen jälkeen vaihtoi. Olin nopea korjaamaan ja pitkälle sivulle saattoi tulla kolmekin nostoa ja vaihtoa. Ei siis vyörynyt laukassa.
Ravi ruvettiin istumaan alas ja humma lähti etenemään. Tuntumakin tasoittui. Alkutunnista kun tuntui etten voi yhtään pitää ohjista kiinni. Loppuverkan ravi oli jo oikein asiallista ja ratsu kuulolla ja taipuisa. Edelleen jäi kyllä epäselväksi että mitä pitää tehdä että saa Rinjan tottelemaan apuja. Mielenkiintoista olisi myös nähdä sen kyydissä joku pro-kouluratsastaja.
Ongelmia:
rapainen kenttä
säikähti alkukäynneissä mutta tuli onneksi vain iso hätkähdys
alkuun ei edennyt eikä ollut avuilla
vaihteli laukkoja
Parannusta:
oli lämmintä
ei satanut
heräsi liikkumaan
nosti pyydetyn laukan
loppuravi oli aika hienoa
Tässä meidän huonoja pätkiä. Ei näytä läheskään niin pahalta kuin miltä tuntui. Nanne kuvasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora