keskiviikko 22. elokuuta 2018

Ramppikuumetta

Keskiviikon suunnitelmat menivät uusiksi lyhyellä varoitusajalla tulleen maneesin pohjan huollon takia. Kahdeksaan mennessä piti olla ulkona. Huonompi juttu, sillä koulutunti oli sovittu kasista ysiin. Ope ei ehtinyt aiemmin ja kentälle en vielä itsekseni osannut. Peruttiin siis tunti ja menin aiemmin itsenäisesti.

Tallissa Assi oli vähän omissa oloissaan. Ratsain taas hidas. Jätin kannukset pois kun kyljessä oli nirhauma. En tiedä oliko tullut minusta vai tarhakavereista. Pohdin että onko satula liian edessä ja hidastelee siitä. Alkuun otti useammat jumitkin ja jäkitti aloilleen. Hävetti maneesissa komentaa. Muutenkin oli painetta köpötellä hienojen ratsukkojen joukossa. Yhdellä oli valmennus ja ahdistuin väistelemisestäkin vaikka osasin olla aika hyvin pois alta. Välillä en kyllä tiennyt onko treenaajalla luvassa suoraa uraa, ympyrä vai lävistäjä ja jokusen kerran piti pysäyttää.

Mentiin aika hyvin koko maneesia Assin kanssa. Eteni, mutta vähän nahkeasti. Laukka sujui eteen mutta kummallisia äkkijumeja, lähinnä kääntämisen yhteydessä, oli useampia. Ehkä itse olin paineissa ja jännittynyt ja ratsastin huonosti?

Ei tehty mitään ihmeellisiä. Pitkät alkuverkat. Tosin ns. laadun hakeminen meni vain eteen patisteluun. En ehtinyt kovin kuulostella lapojen karkailua. Välikäyntejä tuli kuskin kummallisen kutinan takia laukkojen väliin. Laitoin ensimmäistä kertaa kesän jälkeen pitkähihaisen päälle ja vaikka vaate oli vanha ja hyväksi todettu niin välillä se kutitti kuin pahin villapaita. Oikea laukka sujui jo vähän paremmin ja humman oma tyhjennys vähensi lopulta jumitteluja.

Tehtäviä ei oikein tehty. Taivuttelin harjoitusravissa ympyröitä ja tein vähän avokkeita. Tänään etuosa irtosi vähän huonosti uralta ja rupesi kiemurtelemaan. Vasta kun rupesin keventämään loppuraveja niin Assi rupesi tasoittumaan ja liikkui vihdoin itse eteen. Ehkä vähän turhan kiireisesti mutta siihen en suuremmin puuttunut. Olisi tehnyt mieli ottaa vielä laukkatyöskentelyä mutta aikataulu käski lopetella. Tein kolmikaarisia ja parit keskiravilävistäjät. Assi pysyi yllättävän tasaisesti muodossa.

Mentiin vähän yliaikaa mutta uhattua maneesin pohjan huoltoa ei näkynyt sinä aikana kun olin tallilla. Voi kun oppisi ratsastamaan huolella ja hevosta kuulostellen myös ilman opettajaa ja muiden ratsukoiden joukossa. Treeniä, treeniä!

Ongelmia:
hidas ja jumitteleva ratsu
kuskin kutina
maneesiin ei tullut huoltoa sinä aikana kun olin tallilla

Parannusta:
loppuverkassa oli hyvä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora