Vuosi 2016 aloitettiin hevostellen. Hempalla maastoon Annen ja Kaisan kanssa. Pakkasta rapsakat -6. Olisin saattanut pukea enemmän jos olisin arvannut että käyntiä tulee niin paljon.
Karsinassa Hemppa hyöri vähän. Pihalla hyöri paljon lisää kun säädin vyötä ja jalustimia. Jalkkarit oli omistajan tyttären jäljiltä freejumpit. Taisi olla ensimmäinen kertani sellaisilla ja tykkäsin kovasti. Ei olleet niin kylmätkään.
Kun lähdettiin pihalta niin Hemppa tuijotteli ensin kiveä, sitten postilaatikoita ja vielä jotain mulle näkymättömiä juttuja. Joka kerta patistelin liikkeelle. Lopulta hepo totesi että voihan sitä kävellä. Peruutteluun ei ehdittykään. Myöhemmin matkalla ei enää yrittänyt jumitella. Mentiin vaihtelevasti ekana tai tokana.
Kierrettiin nyt talvilenkki eli mulle uusia maisemia. Pohja oli paikoin niin jäinen tai muhkurainen että mentiin tosiaan suurimmaksi osaksi käyntiä. Sormet ja reidet meinasi viilentyä. Ravipätkiä otettiin jokunen ja Hemppa jolkotteli joko reippaasti edellä tai maltilla kaverin perässä.
Laukkoja mentiin vain yhdellä pätkällä ja siinä olikin reitin paras pohja. Kaverin perässä meidän jarrut toimi vähän huonommin ja lähdöt oli astetta ampuvampia. Ekana Hemppa laukkasi rennosti ja pidätteetkin meni kevyesti läpi. Ei mitään sivuloikkia.
Palatessa otettiin vielä sakkokierros lenkin alkuun kun halusin nähdä minkä verran vielä tuijotetaan. Tiepätkä meni ongelmitta, rentona ja pitkin ohjin. Vaan kotipihan kivi oli taas kamala ja Hemppa pisti pakin päälle. Naama ulos ja komento eteen. Päästiin asiallisesti ohi. Teki mieli ottaa vielä uusi ohitus mutta se jäi tekemättä. Keskenään ratsut oli ihan asiallisesti. Sekä käynnissä että pysähdyksissä harjoittelin Holopaisen oppeja. Pidätetään ja kun hidastaa/seisoo aloillaan niin myödätään kaikki pois. Toistetaan tarvittaessa.
Ongelmia:
kivien tuijottelu
Parannusta:
tolkku ja kuuliainen
Kaisa oli kuvaajana GoProlla, Anne editoi:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora