Sunnuntaina iltasella käytiin Annen ja Kaisan kanssa itsenäinen Tallinmäellä. Mennessä selvisi että Annen ratsu oli vaihtunut Elviirasta Hilimaan. Pidettiin silti kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta että mennään kaikki kaikilla.
Varustin Hempan ja aloitin ratsastuksen sillä. Tänään pidin kouluraipan mukana. Hemppa oli kivan tasainen ja liikkui ihan ok eteen. Ei tuijotellut, loikkinut tai protestoinut mitään. Yritin ratsastaa sitä vähän lyhyemmäksi mutta varsinkin laukassa tuntui että meno meni ruunalle työlääksi kun yritin pitää sitä lyhyempänä. En tehnyt mitään ihmeellisyyksiä. Taivuttelin molempiin suuntiin ja se meni yllättävän hyvin. Siirtymät ei olleet ihan kauneimpia. Laukannostot oli löysiä ja takaisin raville tuli kättä vasten.
Seuraavaksi alle päätyi ensimmäistä kertaa Palle. Pieni kouluarabi. En edes muista koska olen viimeksi ollut arabin kyydissä. En vähään aikaan. Palle tuijotteli vähän maneesin kulmaa ja meni hetki että sen sai rennoksi. Ilman peilejä oli vaikea sanoa missä muodossa poni kulki. Tai siis pieni hevonen.
Ei siinä onneksi ikuisuutta mennyt että hepo rupesi rentoutumaan ravissakin. Laukassa oli rennoin. Mutta tuntui aika ponilaukalta. Yritin muutamat vaihdot ja ekalla yrityksellä kun menin lävistäjää niin ruuna vaihtoi ennen kuin pyysin mitään ja heti perään pysähtyi aloilleen keskelle maneesia. Vähän oli kommunikaatio-ongelmia. Uutta yritystä putkeen vaan. Laukat onneksi nousi helposti molempiin suuntiin mutta eteen piti vähän pyytää. En ole kovin haka vaihdoissa enkä aina huomannut kun vaihtoi. Näemmä sain ponin menemään myös vastalaukkavoltin.
Käveltiin sen aikaa kun Kaisaa kuvattiin. Otti pienet säikkysäpsyt nurkassa. Ei kuitenkaan ollut poistumassa paikalta. Lopuksi tein vielä muutamat vaihdot videolle. Jännä nähdä. Sekä ihan loppuun piti kokeilla mitä tulee jos lyhennän ravia. Ensin sain pari kevyempää raviaskelta. Toisella yrittämällä ravista tuli hyvin jännän tuntuista. Kyselin että mitä se oli ja vastaus oli että jotain passagen suuntaista. Minähän en mitään tuollaisia osaa.
Lopuksi vielä Hiliman kyytiin. Tämä oli näistä ratsuista selvästi haastavin. Vaikka tamma oli Annen ja Kaisan kanssa malttanut liikkua asiallisestikin niin tuntui että me aloitettiin silti nollista. Ensimmäiset kaksi asiaa oli malttaa olla hiihtämättä karkuun ja rentoutua taivuttavan ohjan perässä. Alkuun ei meinannut onnistua käynnissäkään. Vaan toistot tuotti tulosta.
Samoin ravi oli alkuun jännittynyttä kipitystä ja sisäpohkeen päälle kaatumista. Etenkin oikeassa kierroksessa. Hilima oli päivän neljäs ratsu, joka tuntui jäävän vasempaan ohjaan kiinni. Palasin takaisin käyntiin palauttamaan järjestystä. Pidätä ja myötää. Pidätä ja myötää.
En malttanut lopettaa kun ravi rupesi pikkuhiljaa asettumaan. Vasemmassa kierroksessa kun ravi tuli hyväksi niin kokeilin laukkaa. Kannatti ratsastaa ensin ravi asialliseksi sillä laukassa tamma oli rento ja kuuliainen. Oikeassa kierroksessa otettiin myös ravi ensin kuntoon ja sitten myös oikea laukka oli rauhallista ja hallittua. Jee! Hilima näistä myös palkitsi eniten.
Loppuraveissa jatkettiin saman asian kanssa että ei kiirehditä alta vaan maltetaan. Loppukäyntejä ei ehditty ottaa sisällä kuin hetki, joten jatkettiin taluttaen pihalla. Hilima tuntui aika ADHD:lta. Ei keskittynyt minuun vaikka pyysin pysähdyksiä. Tuijotteli minne milloinkin tai yritti hamuta heiniä maasta. Aika paljon tehtiin pysähdyksiä ja lopulta tajusi sentään pysähtyä kun minäkin pysähdyn. Peruuttaminen toimi vähän vaihtelevasti. Kentällä kulki paremmin kun edettiin reippaasti. Lopulta hitaastikin kävely sujui auttavasti.
Ongelmia:
omat jalat nousee
Palle jännittyi nurkassa
Hilima oli kiireinen
Parannusta:
kaikki ratsut toimi lopulta suht ok
Hemppa malttoi seistä paljon paremmin aloillaan
Kaisa kuvasi Hemppapätkän ja Anne Pallen ja Hiliman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora