maanantai 4. tammikuuta 2016

Sittenkin Hemppa koulutunnille

Maanantaina oli koulutunti Tallinmäellä. Mukana taas koko JKH-tiimi sekä 3 muuta. Ratsukseni piti tulla huomisen estevalkan takia Eki tutustuttavaksi. Vaan listassa lukikin Aku. Neuvottelu open kanssa vaihtoi päivän ratsuni Hemppaan koska Akullahan olen jo kertaalleen aiemmin hypännyt ja nappuloista on jotain hajua.

Hemppa oli hommissa jo aiemmin, joten hoitohommissa pääsin vähällä. Maneesissa oli kipakka pakkanen, joten kypärämyssy ei ollut yhtään liioiteltua. Menin yhä välikausihanskoissani ja alkutunnista sainkin olla tiiviisti lämmittelemässä sormia.

Alkuun pyörittiin vähän keskiympyrällä. Tai siis tehtiin keskiympyröitä. Me mentiin sen verran lujempaa että piti katsella missä olisi tilaa ravata. Tehtiin myös käyntiväistöjä uralla. Puoli pitkää sivua perä sisään. Toinen puoli ja lyhyt sivu meni sormien lämmittelyyn.

Sitten tehtiin mikinpäätä. Täällä sille oli joku eri nimi. Ravissa Hemppa taas vastusteli alkuun ja varsinkin oikealle taipuminen tuntui ruunalle epämieluisalta. Vaan toistot purivat ja meno helpottui.

Lopuksi mentiin pari kerrallaan mikinpää reunasta reunaan. Ensin ravia voltilla hyväksi, sitten suora laukannosto ja 1,5 kierrosta laukkaa ympyrällä, jonka jälkeen vielä toiselle voltille hetkeksi raviin. Ope kaipasi vielä suorempia nostoja. Volteilla ruuna rupesi taipumaan nyt myös oikealle ja yritin keskittyä tunnustelemaan ohjien painoa käsissäni. Vasen laukka nousi vielä aavistuksen löysästi mutta oikeaan tuli napakat nostot. Laukka rullasi kivan tuntuisesti. Oikeasta laukasta tuli kehuja. Ravisiirtymät tuli lähes joka kerta itselleni yllätyksenä kun meinasin unohtua laukkailemaan ympyrälle. Valmistelun puute näkyi kamalina kättä vasten jarrutuksina. Vikalla kierroksella tuntui että Hemppa oikeasti kuunteli istuntaani ja ravisiirtymäkin rupesi olemaan jo suht asiallinen.

Lopuksi tultiin vielä 20 metrin kavalettilinjaa 5 ja 6 laukalla. Myötälaukat säilyi mutta tasaisuus oli hukassa. Tulin liian isosti sisään ja jouduin himmailemaan loppua kohti. Me taidettiin tulla yhteensä viidesti, molemmista suunnista. Loppuun ei enää ravattu. Kannuksistani tai kouluraipasta (vasemmassa kädessä) ruuna ei sanonut mitään. Kannusten ainoa apu oli että keskityin ehkä pitämään jalkoja tavallista paremmin alhaalla.

Tunnin aikana tuli kolme pientä virtapiikkiä. Yksi kevyt säikky katsomolla, yksi singahtava laukannosto kavaleteille sekä vähän steppailua päätyovella. Muttei mitään pahaa.

Ongelmia:
ravissa oli alkuun jäykkä
sormia palelsi alkuun

Parannusta:
väisti helposti käynnissä
rupesi kuuntelemaan istuntaa
kivoja ravi- ja laukkapätkiä lopputuntiin
ei haitannut yhtään ettei tullut Ekiä tai Akua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora