Viisiottelun hengessä tyyliestekisoihin

Lauantaina oli estekisat Tallinmäellä, joihin oli tarkotus lähteä Repellä. Omistaja kuitenkin sattui myymään Repen, joten meinasin jäädä kisaratsutta. Olin erittäin yllättynyt kun korvaavaksi vaihtoehdoksi tarjottiin paria viikkoa aiemmin saapunutta Hemppaa. Entinen kenttäratsu mutta puutteellisen kokoamiskyvyn takia ei vaativampiin luokkiin soveltuva. 9 v (8 v). Oli mukana hyppäämässä viikkoa aiemmin kun hyppäsin Repellä ja oli ihan tosi kivan näkönen.

Rata oli asiallinen. Kaarevia linjoja, sarja lävistäjällä ja yksi suorakin linja. Ei tarvetta ratsastaa aikaa koska oli tyyliarvostelu. Repen kanssa olisi voinut olla ongelmia näiden teiden kanssa kun piti käydä uralla ja sitten poistua sieltä. Ensimmäisenä luokkana siis 70 cm ja siihen vielä 80 perään.

Ratapiirros.

Tallissa ratsu käyttäytyi asiallisesti. Aikamoisen mutakerroksen alta ruuna piti kaivaa. Jalustimia säätäessä ei olisi malttanut seistä aloillaan. Käveli kuitenkin eikä tuijotellut. Heiluva jalustin pyysi hepan mielestä ravia.

Verkassa ratsu tuntui vähän lentoon lähtevältä. Ei kuitenkaan tehnyt mitään. Yhä tolkku. Itse taisin tuijottaa enemmän. Hypyt puhtaasti. Pysty ehkä kolmesti ja okseri pari kertaa. Varmuuden vuoksi kävin näyttämässä erikoisempia esteitä mutta ei heppaa kiinnostanut. Hypättiin luokan viimeisinä. Omaa vuoroa odoteltiin kulmassa ihan rauhassa. Itseäni jännitti poikkeuksellisen paljon.

Radalla ratsu eteni reippaasti, askeleet sopi pääosin hyvin. Seiska tultiin vähän juureen. Yhteen kaarteeseen tuli ristilaukkaa. Tempo olisi voinut säilyä tasaisempana. Ei missään nimessä kamalaa vaan ihan perussiisti suoritus. Olisin kuitenkin pystynyt parempaankin. Tällä treenimäärällä oikein huipusti. Katsojien kommentitkin oli erittäin kannustavia.

Aikamoinen yllätys oli kun meidät kutsuttiin viimeisinä palkintojenjakoon. 35 pistettä toi viidennen sijan. Nelosena olleelle Annelle ja Hilimalle jäätiin 2,5 pistettä, eli ei oltu lähelläkään. Kunniakierrokselle kuitenkin päästiin.

70 cm rata, Anne kuvasi.


Oltiin seuraavassa luokassa (80 cm) heti ekassa verkkaryhmässä. Rata oli sama, joten en lähtenyt kävelemään uudestaan. Onneksi esteiden alle ei laitettu mitään pelottavaa. Hainhammas saattoi lisääntyä mutten kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Muuripalikoita en halunnut, koska niitä tuijotettiin ohi mennessä.

Esteiden korotuksen aikana sain kuulla mitä meidän menostamme sanottiin ekassa luokassa. ”Kanna kädet, lyhyempi ohja. Hyvä + rauhallinen ratsastus, hieman kiireiseksi radan edetessä.” Ja risti/vastalaukasta oli myös maininta. Näitä siis parantamaan.

Verkka otettiin säästeliäästi. Alkuun yritin säädellä laukkaa kevyessä istunnassa. Esteistuntani taisi kuitenkin unohtua johonkin. Hyppäsin pystyn muistaakseni vain kerran. Okseri tultiin kahdesti kun ekalla kerralla ajauduttiin muistaakseni vähän lähelle. Ruuna rupesi lämpenemään ja perä keveni muutaman kerran. Selvästi protestointia siitä kun muut saavat laukata ja hypätä ja me käveltiin.

Ennen lähtövuoroa pukitti taas. Halusin tilanteen haltuun ennen aloitusta ja sainkin ruunan ajatukset laukkaamalla nollattua. Radalla ei pomppinut omiaan. Nyt alkurata oli epätasaisempi ja kolmoselle jäin hypystä jälkeen. Loppu sujui tasaisemmin. Nyt saatiin suoralle linjalle tasainen määrä askelia. Taaskaan en huomannut tahdin kiihtymistä loppua kohti. Ja taas mentiin väärää ja ristilaukkaa. Minä kun olisin niin halunnut saada tästä paremman suorituksen. Ainakin helpotti kun luotin ratsuuni paljon enemmän.

Toinen nollarata ja lopulta yhtä paljon pisteitä (35) kuin edellisestäkin. Nyt vaan muut olivat parempia ja jäätiin ensimmäisiksi ei-sijoittuneiksi taas useamman pisteen päähän. Yllättävän hyvin silti. Ihan identtiset paperit eivät olleet. Kummassakin istunnasta esteiden välissä tuli 7,5. Istunta esteillä oli ekassa luokassa 7, jälkimmäisessä 7,5. Taisin saada ohjia lyhennettyä. Oikeista teistä tuli ekassa luokassa 7, jälkimmäisessä 6,5. Sarjalle ei kummallakaan radalla tultu ihan suoraan, muuten ei mielestäni eroa. Temposta, tasapainosta ja rytmistä tuli kummassakin 6,5. Yleisvaikutelmaksi samoin kummassakin 7.

Pikemminkin siis kuskin kuin hevosen korjauksia. Aika vaikea tällä aikataululla parantaa.

Kisojen jälkeen Hemppa jatkoi hurmaamistani. Letkuttaessa seisoi ihan asiallisesti täysin aloillaan. Juuri tällaisen hevosen tahtoisin itselleni! Sopivan kokoinen (aavistuksen ehkä iso), ikäinen, plussaa kivasta väristä (tummanruunikko). Tosin ruuna. Eikä veny edes helppoon A:han mutta esteille 110 asti ja tuttariin. Niillä pääsisin jo pitkälle. Tallinpitäjä totesi että halvalla lähtisi. Ruunalle vaihtoehtona on monttu jos ei sovellu tunneille.

Tykkäsin kovasti myös tallinpitäjän kommentista kisojen jälkeen että ”tarvitaan sut takaisin Ouluun” :)

80 cm rata, Anne videoi tämänkin.