tiistai 4. elokuuta 2015

Peruspuksutusta vajaatehoilla

Tiistaina muiden harrastusten kärsittyä osallistujakadosta päädyin taas tallille. Tilaa oli vain ekalla tunnilla, onneksi on liukuvat työajat. Keli helli yhä ja mennessä oli päälle +20°C. Ratsukoita tunnilla oli 5 vai 6.

Lista vähän yllätti ja ratsuksi osui pitkästä aikaa Roze. Harjasin ja puunasin (ja säikytin) tamman niin hyväksi että meni vähän yliaikaa ennen kuin oltiin kentällä. Hoitaessa tamma ehti rikkoa riimunsakin säikähtäessään kädessäni ollutta rasvaputkiloa. Pölijä!

Roze oli sangen laiskalla tuulella. Väriohjat (paksut kumiohjat, joissa on eri väriset raidat) ei olleet yhtään niin kamalat kuin pelkäsin, en kiinnittänyt niihin tunnin aikana huomiota. Aloitettiin heti käynnissä kolmikaarisella. Samaa jatkettiin ravissakin. Tamma ei oikein liikkunut eikä taipunut. Ope käski antaa pidempää ohjaa. Minkä seurauksena ohjasotteissa oli ensin "tyhjä alue" kun ei tullut mitään reaktiota ja lopulta kädet olivat sylissä. En osannut ratsastaa jalalla pidemmälle kaulalle.

Välillä pyörittelin voltteja käynnissä ja ravissa. Hituhitusen parani. Vedin kyllä alimotivaatiolla. Ope oli ehkä säikytellyt myös oma-alotteisuuteni vähemmäksi aiemmin.

Välikäyntien jälkeen tehtiin harjoitusravissa pitkien sivujen keskelle voltit. Nyt meni jo vähän paremmin. Ohjat tuntui yhä pitkiltä. Välillä tamma vähän myötäsikin. Sitten yritettiin samaa laukassa mutta meni liian kaoottiseksi niin nostettiin vain pitkille sivuille laukat. Kumpaankin kierrokseen tuli myös vääriä, vasemmassa kierroksessa ehkä enemmän. Parhaimmillaan nosti helposti, välillä vain kiihdytteli ravia ja piti auttaa raipalla. Joka kerta kuitenkin päästiin pitkän sivun aikana laukkaan. Parhaimmillaan ehdin korjata myötälaukaksikin. Alassiirtymät oli vyöryviä. Ope käski käyttää keskivartalon lihaksia.

Ei mikään kovin ihmeellinen tunti. Pysyin silti itse rauhallisena ja C-tasolla esitettiin tehtävät ihan asiallisesti. Kulmanratsastuksesta ei vielä puhuttu Rozen kanssa. Tamma jatkoi vielä seuraavalle tunnille ja sitä katsoessa totesin että meillähän meni ihan siedettävästi kun päästiin laukkaan eikä jukuroitu paikallaan kentän keskellä.

Ongelmia:
hidas ja kankea ratsu
kuski ei vaatinut tosissaan
vääriäkin laukkoja
pitkällä ohjalla oli hankala ratsastaa

Parannusta:
nosti laukat
ei jäänyt kentän keskelle seisomaan tai pysähdellyt tarpeilleen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora