Kaikissa kuvissa, joissa oli kiva aurinko ja innokkaan näkönen Jatsi, kuskilla tyhmä ilme. |
Vain toisen ilme oli kerrallaan ok. |
Näppärästi penkiltä kyytiin osamakoilun kautta. Käynnissä tuntui ihan hyvältä ja ravissakin oli tasainen. Vaan vasemmassa laukassa ohjaus oli rikki ja Jatsi pukitti. Mitä ihmettä! Eihän se pukita ikinä! Kysyin opelta että tökkiikö kannukseni sitä suotta vai mikä on. Ope vastasi että ei ole ehkä Jatsi vain tottunut tämmöseen. Oikea laukka oli onneksi jo ihan asiallista.
Pahimmat ilmeet oli pakko rajata pois. |
Alkuun tultiin viestiä. Ensin harjoittelukierros päähän ja takas. Myöhemmin ravipujottelu mennessä, alas selästä, esteen yli ja ali, takas kyytiin, laukalla takas ja kavaletin yli. Ei se Jatsi mennytkään ihan tuhatta ja sataa. Eteni kuitenkin. Pudotin esteen kertaalleen kun ei jalka noussutkaan. Samalla tuli taktisesti vahingossa hidastettua toista porukkaa.
Lentävästi alas kyydistä. Taktisesti oikealta puolelta. |
Vauhdilla takaisin. |
Sitten oltiin maa-meri-taivasta. Siinä pärjättiin toiseksi parhaiten kunnes Jatsilla meni vinkuvaihde päälle ja laukka pomppi enemmän ylös kuin eteen.
Välissä oltiin hippaa ja ratsut vaihtui samalla. Eihän sillä Jatsilla päässyt juoksijaa karkuun. Halusin testata loputkin ilman satulaa eli seuraavaksi uhriksi tuli Ransu. Sain hyvin ahdistettua seinän väliin ja helposti juosten kiinni kuskin jalasta. Ransu oli ihan erilailla tasainen kuin Jatsi. Loistoselkä. Muutamat laukkapätkät varmuuden vuoksi.
Ransun kyydissä, askellajina x? |
Sitten jatkettiin vielä yksi viestikierros päähän ja takaisin. Voitettiin tämäkin. Loppuravit piti keventää. Sekin oli Ransulla helppoa.
Rento hetki hevoselta ja kuskikin nukkuu. |
Hauska tunti, lisää! Isompia hyppyjä!
Pikkusen vino kuski. |
vasen laukka Jatsilla
pukitti ja vinkui
takapuoli hiertyi
Parannusta:
helppo pysyä kyydissä
Vilma ja kumppanit käytti kameroita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora