maanantai 18. toukokuuta 2015

Kouluviilausta


Maanantaina sain koulutunnille Pönän kuten arvelin. Suunnitelmieni mukaan vaihdoin nyt myös kuolaimet koulukisoissa sallittuihin. Tämä ei ratsastettavuuteen onneksi juuri vaikuttanut. En olisi huomannut selkään jos en olisi tiennyt. Hoitaessa tamma oli pääosin asiallinen itsensä. Ei tainnut juuri edes luimia satulalle tai kiristyvälle vyölle.

Ratsukoita tunnilla oli 3, kelinä sateinen +7°C. En tiedä mitä ajattelin kun pukeuduin vähän kesäisemmin. Toki koulutunnilla oli kuuma, joten tässä vaiheessa ei vielä ollut ongelmia.

Pönä oli tänään tasainen itsensä. En komentanut erityisesti liikkeelle, eteni silti lähes ok ja oli pyöreähkö. Välillä painui vähän matalaksi ja painoi kädelle. Pitäisi nämäkin kuluneet hanskat heivata pois. Jatkuvasti pidemmiksi luisuvat ohjat ovat ärsyttävät. Ihan alkutunnista poni otti itsekseen käynnistä raville muutaman kerran. Virkistävää.

Tunnin tehtävät oli aika täsmää helppoa C:tä ajatellen. Tulevaa kisarataa (C:1) en ole opiskellut mutta tehtiin peruutuksia, pysähdyksiä ravista, pituushalkaisijaa suoraan, laukkalävistäjiä, keskiympyröitä laukassa ja askeleenpidennyksiä ravissa. Vähän napakammin saisi edetä, pysähtyä tasan (yritän ratsastaa pysähdykseen), peruuttaa suoraan ja nostaa laukat vielä täsmällisemmin. Riskinä oli tulla vasenta myös silloin kun pyysin oikeaa. Pieni painonheilautus auttoi.

Hetkittäin sain kulmatkin ratsastettua asiallisesti. Kevyessä ravissa taas poni hyytyi ja minä uuvahdin. Lopulta ope kysyi että miten meidän meno muuttuu ilman raippaa. Vastasin että ei juuri mitenkään ja jätin raipan lopputunniksi pois. Yhä nousi laukat ja ympyrät rullasi. Siirtymisiin alaspäin en ollut tänäänkään ihan tyytyväinen. Turhan paljon kättä vasten. Pitkää velttoilua ei testattu. Omat jalat pitäisi saada rennoiksi alas ja kädet kannettua vähän paremmin ja lähempänä toisiaan. Lopputunnin askeleenpidennykset meni melko viimeisillä voimilla. Ruvettiin ponin kanssa kummatkin olemaan aika hyydyksissä. Onneksi saatiin sitten lupa lopettaa hyvään hetkeen. Eikä kisoissa onneksi tarvitse tiristää tuntia vaan voi verkan välissä huilia aina tarvittaessa.

Muiden lähtiessä loppukäynneille maastoon minä hyppäsin alas ja lähdin hakemaan seuraavaa ratsua tallista.

Ongelmia:
voisi liikkua vielä innokkaammin itse eteen
oikea laukka nousi välillä vääränä
ponin keskittyminen herpaantui välillä muiden hevosten tuijotteluun

Parannusta:
sangen tasainen
suht täsmällistä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora