Aloittaessa kentällä oli meidän lisäksi 4 ratsukkoa. Oli vähän ahdasta kun pitkin ohjin ohjaus ei toiminut kovin tarkasti ja Kafeteria rikkoi itsekseen raville. Ennen kuin alotettiin hommat jäätiin kuitenkin kentälle toisen ratsukon kanssa kaksin. Omalle puoliskolle.
Alkuun menin tämänkin kimon kanssa hartaasti käyntiä. Pääsin pikkuhiljaa jyvälle siitä mihin tamma reagoi. Päänviskely tuli liian paikallaan olevista käsistäni. Käynnissä käsien piti oikeasti seurata pään liikettä että tamma oli tyytyväinen.
Ravi oli alkuun taas tasapainotonta kaahotusta mutta kummasti siihenkin rupesi löytymään säätövaraa kun tamma rentoutui. Tehtiin aika paljon siirtymiä ja temponvaihteluita. Yritin keskittyä tekemään näitä mahdollisimman vähällä käsien käytöllä ja ilman protestinykimisiä. Nyt huomasin että takaosan liiraamiset johtuivat enimmäkseen tamman kuumumisesta.
Laukka pyöristyi helpommin kuin Penalla. Alkuun siinäkin mentiin tosi lujaa. Nyt laukka nousi edelliskertaa helpommin pyynnöstäni. Tosin yhä tuli kumpaankin kierrokseen aika paljon vääriä. Yllättävän hyvin ja helposti laukkaankin löytyi säätövaraa. Sekä eteen että takaisin. Laukan suurimmat haasteet oli nostot ja aavistuksen heikko ohjaus. Tässä vaiheessa käytössä oli jo koko kenttä yksin ja se oli ihan sopivasti. Pariin kulmaan ei oikein meinattu päästä eikä ympyräkään ollut aina ihan pyöreä.
Kun oltiin lopettelemassa sain huhuiltua kuvaajan. Laukka menee videossa kivasti mutta sen jälkeen huomaa että ravissa on aika paljon vauhtia eikä tamma oikein malttaisi kävellä. Tämän jälkeen loppuraveissa tuntui sitten jo tosi makealta.
Talutin sitten loppuun sen verran että siivosin kentän. Yritin myös saada ravia ja sitä joutuikin sitten patistelemaan useamman kierroksen verran. Vaan luonto ei antanut periksi luovuttaa ja lopulta tamma tajusi ravata. Palkinnoksi tunnista käytiin sitten syömässä pihalla, minä kyydissä, tammalla riimu ja kaksi narua. Omalla vastuulla sanoi tallinpitäjä. Vähän jännitystä tähän tulikin kun tamma säikähti haukkuvaa koiraa ja loikkasi laukalla pihalla olleiden tilanjakaja"tukkien" yli. Pysyin onneksi helposti kyydissä, kannatti pitää varmuuden vuoksi harjasta kiinni. Tammakin rauhottui muutaman askeleen jälkeen.
Koska oli sen verran lupaavaa parannusta niin piti kysellä sama huomiselle uusiksi.
Ongelmia:
kavioiden nosto
laukannostot
ohjauksen hienosäätö
takaosan liiraus innostuessa
Parannusta:
rupesin pääsemään ohjausnappuloista perille
eilen kipeä vasen sisäreisi oli ok
 |
| ©Ida |
 |
| ©Ida |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora