Tiistaina oli taas ihan kevätkeli, aamulla +7°C. Tallille mennessä enää pari astetta plussalla, kuitenkin kuivaa. Tänään ratsukoita tunnille tuli 5 ja minulle taas Saku. Kuten viimeksi niin tänäänkin siirrettiin alkajaisiksi maneesissa satulaa vähän taaemmas. Seurauksena en meinannut saada satulavyötä kiristettyä. Mutta osasin hypätä 2 reikää liian löysällä vyöllä ketterästi kyytiin ilman että satula keikahti yhtään! Toinen ope oli kanssani samaa mieltä että Sakun satulavyön on oltava riittävän kireällä (reiät 4 + 4) jottei satula pyöri. Kroppa kun on mallia tynnyri.
Jonkin mielenhäiriön takia kuvittelin että voisin jatkaa Sakulla siitä mihin viimeksi jäätiin. Kun vihdoin opin käyttämään vatsalihaksiani ja jarruja. Eihän se tietenkään niin mennyt. Taas alkutunnista käynnissä oli liikaa vauhtia. Tein kuulemma liian isoja liikkeitä kädellä. Pelkällä tahdonvoimalla Saku ei hidastanut eivätkä vatsalihakseni vaikuttaneet mitään. Hiihdeltiin siis menemään ja ihmettä odotellessa en osannut muuta kuin jännittää vatsalihaksia lisää ja tehdä enemmän liian isoja pidätteitä kädellä. Tehtävänä oli väistää takaosaa, joten välillä muistin että väistönkin pitäisi hidastaa. Heikosti toimi.
Alkutunti oltiin sekä ympyrällä että uralla. Saku yhä kartteli katsomon puolen uraa, tänään molemmissa kierroksissa. Sekä molempia katsomon puolen kulmia. Eli kun ope kohdallaan katsoi niin meno oli yleensä aina huonointa mahdollista. Pelkkä vetäminen ei kuulemma auta. Kyllähän minä sen tiesin. Eikä myödätessä heitetä tuntumaa pois. Välillä itsekseni tajusin korjata omaa yläkroppaani taaemmas. Se tuntui auttavan eniten mutta oli hankala tehdä. Käsissä tuntui alkutunnista uudella tavalla väärältä. Käsivarsien liiallista jännittämistä?
Tehtiin samaa väistöä ja etuosakäännöstä pari kertaa kuin kahdella edelliselläkin tunnilla. Nyt osasin korjata painoani itse. Ajatus etuosakäännöksestä väistöönkin niin helpotti. Sitten tultiin väistöjä pituushalkaisijalta ja sai väistää minne tahtoi. Tänään tämäkin oli vähän haahuilua. Yritin rauhoittaa menoa niin kovasti että meni vähän löysäksi eikä tullut niin hyviä ristiaskelia kuin olisin halunnut.
Kun lähdettiin raviin niin hommat paranivat taas taikaiskusta. Vatsalihasten jarru toimi eikä Saku kiirehtinyt alta. Päästiin jopa lähes uralle katsomon edessä. Yhä mietin vatsalihaksia, keventäessä yritin pitää painon pois jalustimilta ja pohkeet yritin kietoa hellästi humman ympäri. Sivuvaikutuksena kuski saattoi etukenottaa.
Välissä oltiin kahdella pääty-ympyrällä. Ensin käynnissä väistettiin takaosaa ulos. Sitten sama homma harjoitusravissa. Siitä takaisin käyntiin ja taivutettiin perä sisään sulkumaiseen asentoon. Ensin vasen kierros. Saku hiihteli käynnissä kaverin perässä eikä väistänyt kovin hyvin. Muu oli kelpoa. Oikeassa kierroksessa helpottui kovasti ja pääsin hienosäätämään. Väisti, hidasti ja malttoi. Takaosaa sai käännettyä helposti myös sisään. En muista tehtiinkö jotain ravissa mutta elämä oli helppoa.
Lopuksi tultiin vielä pari 5-kaarista kiemuraa. Sama juttu kuin viimeksi eli Saku ei halunnut seinien lähelle. Juoksi siis kaarilla alta ja kaatui lapa edellä keskelle. Enkä oikein saanut hillittyä. Oma ylirauhoittuminen auttoi vähän. Toisen kierroksen loppu oli parempi. Ei auttanut yhtään kiirehtiä itse.
Seuraavaksi tultiin 3-kaarinen, jonka keskimmäinen kaari tultiin myötälaukassa. Molempiin suuntiin kahdesti. Olin todella positiivisesti yllättynyt että Saku ei kuumahtanut tehtävästä. Saku nosti kaikki 4 laukkaa nätisti, päästiin molempiin suuntiin seinille asti ja ravisiirtymätkin olivat oikein näppärät! Vautsi! Opekin oli mielissään.
Suoraan tehtävältä saatiin jäädä loppuraveihin. Sain annettua vähän pidempää ohjaa ja Saku pysyi asiallisesti raamissaan. Venytti ohjan perässä eikä kiirehtinyt. Taisin mennä vielä molemmat suunnat ja oikea oli muistaakseni yhä tasaisempi. Aika lyhyet ravit ja sitten loppukäynnit.
Tämän päivän loppukeskustelu olikin että jokainen saa esittää yhden kysymyksen. Minun kysymykseni oli että mihin suuntaan kallistelin tänään eniten. Kuulemma eteen alkutunnista. Pitää opetella käyttämään vatsalihaksia ilman etukenotusta siis!
Ongelmia:
kuski etukenotti
alkutunnista jarrut olivat taas epäkunnossa
katsomon sivulla vauhtia oli välillä liikaa
kartteli katsomopuolen kulmia
urat rupesivat olemaan häiritsevän syvät
Parannusta:
pääsin satulan keikkaamatta kyytiin vaikka satulavyö oli löysä
tämän päivän helpoin askellaji oli ravi
Saku keskittyi laukkapätkiin hienosti eikä kuumunut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora