perjantai 21. marraskuuta 2014

Liitovaihe kohti lumihiekkakuorintaa

Perjantaina tuli lunta. Haaveilin tunnista Harmonian kanssa (ilman satulaa) mutta koska tamma oli vielä kesäkengässä niin sain korvaavan ratsun. Haaveilin taas jostain pienehköstä mutta osui Ekkuun. Mieluummin olisin ottanut jonkun muun mutta mikäs tässä. Hoitaessa oli kiltisti kuten aina. Tavallista likaisempi.

Tunnin aikana taisi sadella vielä vähän lisää lunta. Kenttä oli kuitenkin hyvä ja pienestä lumipeitosta huolimatta enempi hiekkapohjalla mentiin. Ratsukoita tunnilla taisi olla 5.

Ekku kulki kuten yleensäkin. Meni suht ok mutta tuntui etten saanut siihen kunnolla otetta. Ope kehui miten se on minun kanssani niin rauhallinen. Alkuverkoissa mentiin käyntiä ja ravia temponmuutoksilla. Lyhyet sivut hitaasti, pitkät eteen. Eroja tuli mutta tuntui että oltaisi voitu esittää vielä 60 % parempaakin. Sormet meinasi jäätyä. Sitten tuli lupa pyöritellä voltteja itsenäisesti ja saada hepat kunnolla taipumaan. Itellä houkutteli jo tässä vaiheessa ottaa käyntiin ja lämmitellä sormia.

Kulmassa tuli talikosta kolinaa ja Ekku säikähti ja otti sivuloikan. Tehtiin voltti ja otettiin kulma uudestaan. Jo tässä vaiheessa ajattelin että oikeasti pitäisi käydä nollaamassa tilanne ja ottaa käyntiin. Seuraava ohitus kulmasta toi uuden säikyn ja toisesta tai kolmannesta sivuloikasta keikahdin sitten alas kyydistä. Maa oli pehmeä ja ajattelin vain ettei Ekkua kannata päästää irti. Sain ohjat pidettyä kädessä mutta kun heppa jatkoi liikettään ja raahauduin hiekassa perässä niin ote lipesi. Sitten Ekku taas rallitteli ja purki ylimääräisiä höyryjä useamman minuutin kunnes antoi kiinni. Lohdutti ettei pukitellut kuskin kanssa. Itselleni ei tullut edes mustelmia. Jäi vaan harmittamaan etten kuunnellut omia ajatuksiani mitä kannattaisi tehdä.

Takaisin selkään päästyäni rentoudesta oli taas kadonnut pari prosenttia. Ekku ei tainnut kyseistä kulmaa enää ihmetellä. Tehtiin kolmikaarista ravissa ja laukassa. Taas vahvasti sinnepäin mutta viimeinen silaus jäi puuttumaan. Laukat nousi helposti mutta muoto katosi joka nostossa. Ei kiihdytellyt eikä sikaillut/sinkoillut. Eteenratsastus laukassa meni siististi. Siirtymät takaisin raviin ei olleet kovin kauniita.

Loppuraveissa kulki taas vahvasti sinnepäin. Edelleen oli puolierojakin. Ihan jees muttei täydellistä. Pitkin ohjin oli ihan asiallisesti. Näppejäkään ei enää palellut.

Ongelmia:
kuski ei pysynyt kyydissä
ei antanut kiinni kun pääsi irti
viimeinen silaus jäi taas puuttumaan

Parannusta:
ei pukitellut ratsastajan kanssa
paria säikkyä lukuunottamatta tosi rauhallinen ja asiallinen
osasin pudota täysin vammoitta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora