Valma ekaa kertaa kangilla

Pohdin pitkään että onko kuinka hullua haaveilla kankikurssista Valmalla. Ope totesi ettei yhtään ja sanoi että on miettinyt että pitäisi mennä Valmalla joskus kangilla. Sitä ei kuitenkaan tätä ennen ollut ehtinyt tehdä. Kurssilaisia oli niin monta että meidät jaettiin kahteen ryhmään. Oltiin jälkimmäisessä ja saatiin kanget Meriltä. Kovin on samankokoiset päät hepoilla kun samoilla säädöillä istui kanget Valmallekin. Maneesissa vielä varmistin että onko Valmalla ollut aiemmin kankia. Vastaus oli ei.

Hepo kulki nätisti kangillakin. Ajoittain oli pään ravistelua mutta muuten oli tasaisempi kuin nivelellä. Ratsukoita meidän ryhmässä oli siis 4. Pakkasta pihalla oli -10, maneesissa -5.

Monesti sain kommenttia että lyhennä niveltä ja päästä kankea pidemmäksi. Omasta mielestäni en välillä mitään muuttanut mutta jotenkin bridong valui aina löysemmälle tuntumalle. Alkuhumputtelun jälkeen tultiin 5-kaarista kiemuraa. Paljon oli pientä viilausta enkä ollut ihan varma miten kuvio piti lopettaa. Tätä tahkottiin niin kauan että kuski rupesi turhautumaan eikä meno enää parantunut vaan pikemminkin meni huolimattomammaksi.

Väliin taidettiin vähän kävellä ja sitten otettiin laukkaa ympyröillä. Samoja ongelmia kuin aiemminkin eli vähän valuttiin seinille. Kumpaankin suuntaan laukasta piti siirtyä käyntiin. Ekalla kerralla tuli mielestäni aika hieno siirtymä mutta se jäi tallentamatta. Laukannosto käynnistä oli vähän ampaisu (videolla kuuluu kikattelua). Valman kanssa nostot on tasapainottelua. Jos ei ole napakkana niin voi tulla ravia, jos on liian napakka niin singotaan. Keskitie on edelleen hukassa.

Sitten alotettiinkin jo lopputunnin kuvio. Maneesissa ratsastettiin vähän kuin isoa kahdeksikkoa eli keskellä vaihtui suunta. Toki tehtiin kulmat. Kumpaankin suuntaan pitkille sivuille voltit (max keskihalkaisijalle asti). Ravissa vähän pompotti ja siinä oli jo pientä epätarkkuutta. Tätä pyörittiin siis sietämättömän kauan. Ja sitten sama vielä laukassa. Ravin kautta piti vaihtaa suuntaa. Ensin väsähti Valma, sitten minä. Hepo oli ihan hikimärkä ja kuskin vatsalihakset pitkästä aikaa hellinä. Yhdessä vaiheessa tuntui ettei henkikään kulje, pihisin ja korisin ja se meinasi vähän ahdistaa. Laukassa levähdeltiin volteilta ulos, raville siirtymät oli huonoja, suoristus epätarkka ja laukannostot ampuvia. Hitusen volteilla myös kavahdeltiin kohtaavaa liikennettä. Plussat Valmalle että vain vähän väisti eikä ollut lähdössä pakoon. Omasta mielestäni meno oli aivan kaameaa mutta ei se videolla ihan niin pahalta näytä.

Tämän ylipitkän laukkatehtävän takia tunnista jäi vähän huono fiilis. Meille olisi riittänyt n. 40 minuuttia työskentelyä. Kurssin pituus oli 75 min (x2). Vaikken edes ihan niin kauaa ollut ratsailla niin vähän tarpeettoman rankkaa oli meille. Lyhyemmät pätkät töitä ja vähän enempi huilaustaukoja väliin niin olisi tullut parempi. Minäkin olisin saattanut skarpata jos olisi sanottu että nyt kaksi kierrosta kunnolla ja sitten riittää. Kun Valma väsyi se painui entistä pahemmin kuolaimen alle ja kiihdytti vauhtia. Veteli omia rollkurejaan. Pohkeella piti korjata eteen noissa mutta vähän huonosti jaksoin enää toimia. Neuvosta pudotin raipankin pois. Kuskille jäi mysteeriksi miksi hepo välillä viskoi päätään ja välillä meni ravia rauhallisesti, välillä juoksi menemään. Puuhaileeko se omiaan vai käskeekö istuntani juosta? Otinko liian kovaa ohjista että viskoi päätä? Vai kyllästyikö se vain saman tehtävän pyörimiseen?

Lopuksi päästettiin hepat sitten pidemmälle ohjalle venyttämään. Meillä taisi mennä vähän väärään suuntaan. Loppuraveissa oli edelleen vauhtia. Eli ei ainakaan menohalut hyytyneet.

Ongelmia:
ajoittainen pään viskely
kuskin jalat ei pysy alhaalla ja jalustin varpailla
asetus oikealle
ensin hyytyi Valma, sitten kuski
lopputunti oli aika leviämistä
tuli niin paljon piiskausta että mahaan sattui (ihanaa!)

Parannusta:
Valma oli sangen tasainen kangilla

Anne kuvasi ja editoi. Suuret kiitokset!