Pörisemässä kentällä

Perjantaina Valman kanssa mentiin itsenäisesti ennen tuntia. Pihalla satoi lunta mutta koska kenttä oli vihdoin ratsastettavassa kunnossa niin halusin mennä sinne. Pakkasta oli n. -4. Pimeääkin oli mutta onneksi kentällä on valot.

Arvelin ihan oikein että alkuun heppa on vähän levoton. Mutta juuri siksi tällaisia treenataan että niihin tottuu. Huomenna on taas paljon jännempää luvassa kisoissa. Satulavyötä kentällä kiristäessä Valma vähän hyöri. Alkukäynneissäkin vähän pärisi. Taisi Valma vähän jännätä omaa varjoaan kun sitä kohti oli takkuisempaa menoa.

Ravissa vauhtia oli paljon. Otin muutamat kontrollisiirtymät mutta ravi ei siitä paljoa hidastunut. Tuntui kuitenkin siltä että hepo on hanskassa. Muutamat säikyt otti kentän mörkökulmasta. Kertaalleen yritti kiihdytellä pakoon. Yllättävän vähän reagoi naapureiden ääniin ja ohi ajaviin autoihin. Autoja taisi kuski jännätä enemmän.

Heppa kuitenkin rauhottui alkutäpinöistään, joten uskalsin laukatakin. Laukat meni kumpaankin suuntaan hyvin, ei pukkeja mutta laukassakin vauhti oli suht reipas. Päätin että tänään enempi tutustellaan yksin kentällä olemiseen kuin erityisemmin väännellään mitään. Onneksi meille löytyi sitten vielä myöhemmälle illalle maastoseuraa. Sinne kun vähän himotti.

Loppuverkoissakin ravi oli reipasta. Mutta hepo oli selvästi jo tottuneempi ympäristöön. Ihan lopuksi saatiin vielä seuraakin.

Ongelmia:
vähän säikkyi mörkökulmaa alkuun

Parannusta:
ei pukitellut
laukat meni hyvin

Kypäräkamera oli päässä. Pimeäähän siellä oli mutta jos saan editoitua niin jotain pientä videopätkää saattaa joskus tulla näkyviin.