Kuumumista estevalkassa

Keskiviikkona oli taas estevalkkapäivä. Tallireissu alkoi lupaavasti, sillä ekaa kertaa Valma tuli tarhasta portille vastaan. Estevalkassa meitä oli tällä kertaa neljästä viiteen ratsukkoa. Viides tuli vähän myöhemmin ja lopetti ekana. Pakkasta pihalla oli -2 ja maneesissa tarkenin hyvin ilman takkia. Viritin myös kypäräkameran mutta joku epäsymmetria iski väliin ja se kuvasi videon sijasta sarjakuvausta. Eipä siitä oikein käyttistä tullut.

Valma säikkyi taas muita. Vaikka yritin olla varovainen. Silti tuli useampi tilanne, jolloin hepo olisi tahtonut poistua takaviistoon. Käynnissä ongelmia ei onneksi ole. Hepalla oli tänään myös keveä peräpää. Vähän innostui.

Alkuun mentiin puomeja oikeassa kierroksessa. Kuski ei taas edes tajunnut että väärin menee. Mikäköhän siinä on etten osaa? Kolmannella kierroksella vasta malttoi ope huomauttaa asiasta. Kuvittelin meneväni kahdella laukalla mutta puomi jäikin väärään väliin. Sitten vaihdettiin yritykset kolmeen laukkaan. Kai se siitä vähän parani. Vasempaan kierrokseen väli oli sama mutta kaarre puomien väliin oli tiukempi. Välillä liirattiin ulkoreunaan. Tiputeltiin ravillekin. En jotenkin saanut itsestäni parasta irti. Aika vähän kommenttiakin tuli alkuun.

Sitten hypättiin pitkällä sivulla olleet kolme estettä toiselta sivulta tehden aina ympyrät niille. Oikea kierros meni paremmin. Tunnustan etten kyllä ite huomannut suurta eroa. Alkuun kuulemma piti saada energisempi laukka ja lopussa vahtia ettei kiihdy. Huomasin kummatkin kun sanottiin. Kumpaankin suuntaan tuli yksi sakkoympyrä.

Tämän jälkeen hypättiin lävistäjällä ollutta jumppasarjaa: kavaletti, pieni pysty ja kavaletti. Väleihin yhdet laukat. Ekalla kerralla Valma kiihtyi ja jälkimmäinen väli meni innarina. Mutta hepo paransi ja kuski opetteli olemaan vähäeleisemmin mukana. Saatiin siihen heti toisesta yrityksestä alkaen jälkimmäinenkin laukka-askel mahtumaan. Valma oli muuten ihan täpinöissään ja kun keräilin ohjia niin kiihdytteli itekseen laukkaan. Poukkoilipa vähän muutenkin aina ennen omaa vuoroa. Kun tätä poukkoilua sitten yritettiin tallentaa videolle niin hepo huomasi hämäyksen heti ja oli ihan rauhallinen.

Sitten tultiin vasemmasta kierroksesta eka pysty, ympyrä, eka uudestaan, okserikin kahdesti ympyrällä, sitten suoraan ja päädyn kautta vielä jumppa toiseen suuntaan. Yritin muka ekalla hypyllä johtaa hyvin ja olla vetämättä sisältä. Valma heittäytyi hypyssä vasemmalle, puomi putosi ja tammaa ärsytti. Uudestaan huusi ope. Edelleen vähän valuttiin kummallakin hypyllä vasempaan reunaan. Alkupään esteet melko juureen, linjan viimeinen kaukaa. Muuten ihan ok. Välissä vähän kiihtyi ja ennen jumppaa piti pidättää reilummin. Jumpan vika sohotettiin ravilla.

Lopuksi kaikki tuli vielä omat hankalimmat kohtansa uudestaan. Me hypättiin siis linjaa suoraan vasemmassa kierroksessa. Väleihin piti saada 6 laukkaa. Ensin viipaistiin kuudella ja viidellä. Tulipa toinen pudotuskin. Sitten esitettiin pieniä ja vähän isompiakin kiemuroita ekan esteen jälkeen. Edelleen ekalta esteeltä heittäydyttiin vasemmalle. Lopuksi sain ulko-ohjan pysymään tarpeeksi tiukalla ja tajusin jälkimmäisessä välissä hidastaa vauhtia hengittämällä rauhallisesti ulos ja myötäämällä (enkä vetämällä ohjista) niin päästiin siistiin suoritukseen.

Loppuraveissa heppa oli reipas. Muut ehti purkaa esteet kun loppuverkattiin, kiitos. Harmittelin edelleen vesimaton puuttumista. Kannattaahan sitä toki esittää toiveita jos niiden toteutuminen menee niin hamaan tulevaisuuteen että jää iteltä kokonaan välistä. Pah!

Anne kuvasi meidän menoa.

Lauantaina lähdetään Ponipihalle estekisoihin hyppäämään 50 ja 60-70. Eniten taas jännitän hepan käyttäytymistä.

Ongelmia:
pukittelu
turha intoilu
puomitehtävät edelleen
muutama pudotus
liika vauhti
kiemurtelu

Parannusta:
ei kieltoja
käynnissä ei säiky muita
pysyin kyydissä loikista huolimatta