Olympiaratsastajan koulukurssilla

Maastoreissun jälkeen Valma ehti huilata reilut 4 tuntia ennen kuin alkoi tämän päivän hommat. Omistajan kouluvalmentaja Heidi Svanborg-Lodman, olympialaisissakin edustanut, tuli pitämään meille kouluvalkkaa. Ratsukseni toivoin Valmaa, nyt valmentaudutaan jo ratsukkona. Kiva oli että Valma luvattiin mulle myös huomiselle. Ohje oli kävellä alkuverkat hyvissä ajoin. Katselin kun toiset venytteli selässä ja itekin keksin käännellä lonkkiani auki. Ratsukoita valkassa oli 5. Pihalla -9, maneesissa n. -7.

Tunti alotettiin käynnissä. Siinä piti kävellä aktiivisesti ja pohtia oma istuntansa kuntoon. Kanna kädet, kyynärkulma, jalat rennoiksi, kantapäät alas. Jotenkin noin meni oma muistilistani. Selkää ja hartioita siihen ei tänään kuulunut. Valma käveli kivasti, kevyenä ja pyöreänä. Ravissa tuli sanomista että pitäisi pitää ylävartalo suorempana (liikaa etukenotusta vissiin) ja hartiat taaempana. Alkuun pyöriteltiin itsenäisesti ympyröitä ja voltteja.

Olikohan ennen väistöjä kun mentiin harjoitusravia. Voi kammotus sitä Valman juoksemista. Olin jopa vähän ihmeissäni ettei siitä tullut sanomista. Kierrostolkulla mentiin sangen lujaa. Mutta hepo oli kyllä edestä turpa oikeinpäin. Käytännössä se ei paljoa kuunnellut. Mutta sitten tapahtui ihme ja lopulta meno rauhottui. Sitten kyydissä pystyi jo istumaankin ilman että tuntui kamalalta.

Väistöjä mentiin käynnissä. Takapäädyn lyhyen sivun keskeltä käännettiin keskilinjalle. Hetki suoraan ja sitten ensin väistettiin oikealle, myöhemmin vasemmalle. Itseäni auttoi suuresti se, että omistaja oli aiemmin kommentoinut että Valma väistää nykyään jo helposti ravissakin. Päätin siis vain että nyt väistetään. Tulihan niitä väistöaskelia. Oikealle väistö oli meidän helpompi suunta. Ohjeita tuli että huolehdi myös ulkopuolesta. Ulkopohje tuntumalla ja ulko-ohja pitää vastaan ja huolehtii suoruudesta. Vasemmalle väistössä nämä vielä korostui kun Valma yritti jättää takaosansa matkasta. Vähän meinasi käynnissä kiiruhtaa mutta ihan oli väistöiksi tunnistettavissa.

Väistöjen jälkeen taidettiin jatkaa harjoitusravissa. Sattuipa matkan varrella sellaistakin että oven luona kuului prööt (mikä lie?), Valma säikähti ja loikkasi isosti sivulle. Jalustimet putosi ja keikahdin ihan kunnolla. Onneksi hepo ei poistunut paikalta ja sain koottua itseni. Olisihan se ollut vähän noloa pudota kouluvalkassa. Ope oli onneksi selin, en tiedä mitä huomasi. Ravissa ei tainnut enää aiempaa pahaa kaahotusta esiintyä.

Sitten oli laukan vuoro. Nostoista tuli kommenttia että näyttää nostavan helposti. Totesin ettei aina nosta. Ei tarvitsisi kuulemma ihan niin ampumalla päätyä laukkaan. Avut läpi, hyvä valmistelu ja rauhallisempia nostoja. Laukassa tehtiin ympyröitä. Tunnustan että välillä jätin vähän väistämättä muita, paha minä. Päätyihin tehtiin ympyröitä. Laukassa yritin ajatella avoa ja pitää ratsua suorana. Vauhtia oli taas ihan reippaasti, sitäkin yritin hillitä. Jälkimmäiseen suuntaan väistelin sitten muita paremmin ja meille tuli siksi ravipätkiä. Onneksi jarrut toimi kuitenkin jotenkuten. Takaisin laukkaan päästiin helposti ja melko singoten. Laukasta ope päästi ratsukot yksitellen raviin kun meno näytti hyvältä. Oltiin melko alkupäässä.

Loppuraveissa ei kovin pitkään mennyt. Käyntiäkin yritin vielä vähän työstää mutta ope kehotti antamaan pitkät ohjat. Tunnin aikana sain omasta mielestäni tosi vähän kommentteja. Muutaman kerran sanoi että hyvä. Meidän turbovauhdeista ei tainnut sanoa mitään. Väistöjä kommentoi kivasti. Ihan aina en kuullut opetusta.

Ongelmia:
sivuloikka
alkuun harjoitusravi oli kaahotusta
pompotti niin paljon että selässäni tuntui
en kuullut ihan kaikkea opetusta

Parannusta:
tuntui että ratsastin paremmin kuin yleensä
jalat ei nousseet ihan niin pahasti ku yleensä

Susanna ja Satu kuvasivat pätkiä valkasta, kiitos.