Pikamaasto ja ravilähestymistä esteille

Sunnuntaina halusin ottaa maastohommat uusiksi kun eilinen ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. En ollut tänäänkään ajoissa, joten maastoiluaikaa jäi taas vain reilu puolisen tuntia. Luulin että vastoin ennusteita olisikin lämmintä, sillä kotoa lähtiessä mittari näytti -3°C. Tallilla olikin -10°C. Mutta keli oli todella kaunis.

Ihana maastoilukeli!
Korvia oli vaikea saada kuvaan kun Hemppa kulki käynnissä pää lähes maassa.

Tänään Hemppa antoi kiinni kuten yleensä (eli helposti). Heijastinloimi niskaan ja menoksi. Nyt pelasin varman päälle ja lähdin Tiitonsaaren reittiä toiseen suuntaan. Vaikka tallilla kuulin että tie on metsässä poikki.

Käveltiin alkuun ja suoralla ruvettiin hölköttelemään. Hemppa oli aavistuksen pinkeä ja kiemura mutta käyttäytyi fiksusti. Kovasti oli taas pää mutkalla oikealle. Talon kohdalla vähän ihmettelin sitä että miten muka toisella puolella on enemmän katseltavaa. Yhä mentiin ravissa. Sitten Hemppa vähän säikähtikin ja loikkasi. Pudotin käyntiin. Siinä säikähti heti perään toisen kerran. Kääntyi se pää sitten jo vasemmallekin.

Tiitonsaaren risteykseen meni n. 12 minuuttia. Jatkettiin käynnissä ja ravissa. Jännimmät kohdat suosiolla käynnissä. Kukkulan päältä lähdettiin laukkaan. Ihan rauhakseltaan mentiin. Hemppa liirasi vasempaan laitaan ja yhä oli vähän luikura. Itse pidin varmuuden vuoksi toisella kädellä harjasta kiinni. Mutkat ravissa ja sitten toinen laukka. Tielle kaatunut puu aiheutti pahoja tuijotuksia. Kokoa oli sen verran vähän että siitä olisi voinut vaikka hypätä yli.

Löysin metsään menevän risteyksen helposti ja lähdettiin kävelemään sinne. Olin utelias näkemään miten tie oli poikki. Mutta katkos oli näemmä aika kaukana, sillä se ei tullut vastaan. Tajusin että olisi kannattanut lähteä jo aiemmin takaisinpäin. Käänsin siis ympäri ja käveltiin takaisin isommalle väylälle. Sitäkin olisi ollut kiva käydä katsomassa vähän edempänä vasemmalla että vieläkö loikituttaa samassa kohdassa.

Isot väylät mentiin laukassa takaisinkin. Nyt hitusen reippaampaa. Välissä ravia. En usutellut kunnon kiitoihin. Huiput 37,8 km/h. GoPro sammuili mutta sain takaisin päälle. Kaatunut puu aiheutti vielä enemmän tuijotusta tähän suuntaan ja Hemppa pudotti raviin.

Talojen ohi ja risteykset mentiin käynnissä. Muuten ravailtiin. Autotien suoralla otettiin vielä laukkapätkä.

GoPro-video maastosta:



Oltiin vähän myöhässä kentällä mutta ehdittiin mukaan alkukäynteihin. Riisuin heijastimet pois. Kannuksia ei ollut.

Alkuverkka saatiin pyöriä aika itsenäisesti. Nyt itselläni oli selvät sävelet. Nopeaksi jalalle ja paremmin kahden ohjan tuntumalle. Auttoi kun otti nimenomaan kahden ohjan tuntumalle eikä niinkään yrittänyt saada tyhjälle oikealle. En ihan tarkkaan muista mitä tein. Taivutuksia, avoja, väistöjä ehkä. Lopuksi temponmuutoksiakin. Ohje oli päädyissä ympyröillä ratsastaa pidempään muotoon. Ja myöhemmin toinen pääty kootummin ja toisessa enemmän eteen.

Päädyissä oli kavaletit ympyröillä ja tultiin niiden yli. Ensin ravissa, sitten laukassa. Ihan ok.

Koko tunnin tehtävänä olikin sitten keskellä ollut väljä neliö. Ravilähestymisellä sarjalle sisään. Päädyn kautta ympäri ja vielä toinen sarja perään. Tultiinkohan noin viidesti. Estekorkeus oli maltillinen.

Ensin tuli käsky ravata napakammin sisään. Ensimmäisellä kerralla ekassa välissä käteni tekivät taas kippuroitumista. Veikkaan että yritin tasapainottaa sillä itseäni. Sen jälkeen tuli käsky että myötää paremmin. Seuraavaksi esitin kaikki pois ylimyötäystä. Videolta katsottuna se harjasta kiinni nappaaminen olisi hyvä juttu. Kummasti sitä ei saa toteutettua.

Ekan sarjan jälkeen oli ehkä kerran väärä laukka. Jälkimmäiseltä jäi ehkä kahdesti vaihtumatta. Vikalla esteellä Hemppa oli valumassa kovasti vasempaan laitaan. Kun torppasin sen niin laukat lakkasivat vaihtumasta. Sakkokierroksella sain kuitenkin korjattua.

Meni ihan ok. Ei ylimääräisiä askelia ja eteni asiallisesti. Videolta näyttää lähinnä liian pitkältä.

Pekka videoi estetuntiamme:


Vaikka taskussa oli välikausihanskat niin menin loppuun asti paksuilla hanskoilla. Yllättävän vähän haittasi.

Tänään kaarrossa käännyin toisin päin naistensatulaan, molemmat jalat vasemmalle kyljelle. Siitä liu'uin rauhassa alas (enkä jäänyt tänään mistään kiinni). Hemppa ei sanonut mitään. Pitänee ruveta harjoittelemaan myös töminää ratsun vieressä.

Hemppa sai syödä ja kuivua sen aikaa kun hoidin tavarat pois. Huomasin että toisesta etusesta oli nauloja löysällä. Henkilökunnan tutkiminen paljasti että kaikki kengät olivat löysällä ja ne kiristettiin. Hyvä että huomasin! Helppo korjata tässä vaiheessa. Sitten loimi niskaan ja pihalle. Itse nautin taas järisyttävän kauniista iltaruskon maisemista kotimatkalla. Tallilla yhä -10, kotona -2°C.

Ongelmia:
pari pikkusäikkyä maastossa
olin taas myöhässä ja maastolenkki jäi lyhyeksi
kentällä perinteisesti vino
ensimmäisissä hypyissä tasapainotin itseäni kippurakäsillä
laukat jäivät välillä vaihtumatta
vietti vikalla esteellä vasempaan laitaan
unohdin turvaliivin koko tunniksi aidalle
tunnin jälkeen toisesta etukengästä oli naulat löysällä, selvisi että kaikki kengät olivat löystyneet

Parannusta:
ei pukitellut maastossa
tuli myös vaihtoja
ei jumitellut tai takapotkinut tunnilla