Leppoisa itsenäisyyspäivän aamumaasto

Perjantaina oli itsenäisyyspäivä eli vapaa. Olisin saanut nukkua rauhassa pitkään mutta sen sijaan kello soi vapaaehtoisesti ennen kahdeksaa ja lähdin tallikavereiden kanssa maastoon. Osa hepoista oli rokotettu (ei Hemppaa), joten rauhallista menoa luvassa.

Lähtöä tekemässä. Hemppa näyttää suurelta.
©Pauliina

Keli oli vajunut niukasti takaisin pakkaselle. Yritin pukea lämpimästi etten jäädy.

Hilima ottaa rennosti.
©Pauliina

Arvottiin reittejä ja päätettiin lähteä Reiniin. Käveltiin ihan pitkään alkuun. Isolan jälkeen lähdettiin raviin. Siinä Hemppa vähän yllättyi ja hypähti aavistuksen. Mentiin letkassa keskimmäisinä. Tänään muistin suoristella Hemppaa kaikissa askellajeissa.

Loppupätkästä otettiin vähän laukkaakin. Me kärjessä. Hyvin meni. Huiput 28,1 km/h. Konttia piti kuitenkin tuijottaa.

Tien päässä oli metsäkoneita tiellä. Onneksi kääntöpaikan kohdalla niin mahduttiin kiertämään ohi. Hemppa keskimmäisenä. Vähän jännittyi muttei säpsynyt. Takapätkä taidettiin kävellä. Pellolla otettiin ravia ja suokki viiletti taas sellaista vauhtia edellä että nostin Hempalla laukan. Suosiolla nostin itse kun tasapainoisella ravilla ei pysytty vauhdissa. Hyvin onnistui laukata siinä vauhdissa (huiput tässä 18,7 km/h) perässä. Mentiin osa ylämäkeäkin laukalla.

Käveltiin metsäpätkä. Tiellä olisi voinut ravata mutta mentiin sekin käynnissä. Puron varren polku pellolla ei ollut kovin häävi, joten se käynnissä. Pellolla ravasin taas kaverin kiinni. Ei ihan onnistunut ravata niiden käyntivauhtia (7 - 8 km/h).

Kavereita poistettu kuvasta.
©Pauliina

Nyt mentiin pätkä autiotalon ohi ravissa. Me edellä himmaamassa kiihdyttelyä. Autotielle tullessa suokki meni ohi. Juuri kun suunnittelin että voisin taas laukata pätkän perässä otettiinkin pieni käyntipätkä. Paljon ei kävelty vaan mentiinkin koko porukka laukkaa, me toisina. Kaveri sai sen verran kaulaa että piti mennä ihan reippaasti perässä (mittarin huiput tässä 26 km/h). Laukattiin näemmä myös kontin ohi vaikka olisin tuijotteluriskin takia mennyt mieluummin ravissa. Laukan alas pudottaminen ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta eikä Hemppa tuijotellutkaan. Laukkaa sai kyllä hidastettua ilman että hummaa haittasi. Suokkiin jäi kaulaa ja viimeinen kaveri tuli etäämpää takana.

Muut suunnittelivat kävelevänsä loppumatkan. Itselläni oli sen verran viileä että halusin ravata. Onneksi onnistui helposti jakaa porukka kahteen. Hempan kanssa ravasimme tallille kun suokit jäivät kävelemään. Otettiin Isolan nurkille vielä laukkapätkäkin maltillista kahtakymppiä. Pari kertaa Hemppa hidasti kovasti. Tuijotteli kasoja ja luultavasti liikennemerkkejä.

Mentiin kotikentälle tekemään eilisen kotiläksyt. Eli pyörittämään muutama ympyrällinen ravissa ja tutkimaan mikä on suoruus ja saanko suoristettua itsekseni.

Aloitin käynnissä ja tein ihan eilisen proseduurin mukaan. Pidä oikea ohja. Vasemmalla suorista ja myötää, suorista ja myötää. Oikealla pohkeella ajatus takaosasta ulos. Ravia myös. Oikeassa kierroksessa suoralla avoa. Varovasti vasempaan kierrokseen vaihtaen, tuki yhä oikeassa ohjassa. Sanoisin että aloitettiin noin siitä, missä oltiin eilen 40 minuutin jälkeen. Ja päästiin sangen hyvään. Suora ja tasapainoinen muttei ihan yhtä priima kuin open kanssa. Vaihdoin vielä muutaman kerran suuntaa. Mittarin mukaan koko ravipätkän nopeus pysyi hyvin tasaisesti 11 - 12 km/h.

Aikaa oli hyvin sopivasti ja kun maastoilijat tulivat näkyviin, olimme me valmiit kentällä ja kävelimme loppukäynnit. Maastossa oltiin Hempan kanssa vähän reilu tunti ja kenttäpyörittelyn kanssa kaikkineen 1 h 21 min selässä. 11 km. Lenkin jälkeen hitusen kostunut Hemppa sai jäädä kaverin kanssa syömään päiväheiniä sisälle.

Tämä oli hyvä päivä. Oli sopivan rentoa ja leppoisaa, kaikki meni kivasti.

Ongelmia:
maastossa oli aika paljon suoristamista
käyntipätkillä meinasi tulla vähän vilu, varsinkin varpailla

Parannusta:
ei pukkeja eikä loikkia
heppoja ei haitannut vaikka erkaannuttiin maastossa
kotitehtävät sujuivat kivasti