Lainakärry oli onneksi valmiiksi Tallinmäellä, ei tarvinnut käydä noukkimassa. Nyt pakkauslistaan tuli lisäksi Hempalle kamala kasa heiniä, iltaruoat sekä mash-aineet. 4 ämpäriä, joka oli minimimäärä, jolla pärjäsin.
Matkaan meni tallilta tunteroinen. Luulin olevani hyvissä ajoin mutta tavaroiden purkuun ja paikkojen etsimiseen kului aikaa. Hepat majoittuivat ulkokarsinoissa ja vesi piti kantaa tallista.
 |
| Elämää ulkokarsinoissa. Hemppa vasemmalla. ©Pauliina |
Laitoin lopulta Hempalle varusteet niskaan ja otin hepan matkaan esteiden rakentamiseen. Me siis ekassa ryhmässä kello 17. 3 hengen porukat tänään.
Maastoesteitä oli siroteltu halliin jo valmiiksi. Me kasattiin lisäksi 5 minipystyn jumppa, jossa alussa, lopussa ja joka välissä oli lisäksi maapuomit. Lisäksi muutamia pikkupystyjä ja kavaletteja.
Alkuun kävelin hallin (ihanan iso, 30 x 100 m) ratsain vielä molempiin suuntiin pitkin ohjin ympäri. Ei pahaa tuijottelua. Saattoi olla Hempan ensimmäinen kerta täällä, en ainakaan tiedä että olisi käynyt aiemmin. Eniten katseli keskioven etuaitoja ja kottareita. Ravissa yritin painaa kaasua ja ihan hyvin Hemppa liikkuikin. Silti meni hetki että ajatteli itsekin eteen. Huomasin taas välillä hierovani pohkeilla ylimääräistä. Jokaisesta jalankäytöstä pitäisi tulla reaktio ja muuten jalat hiljaa.
Tultiin ravissa puomilinjan yli molempiin suuntiin. Oikein asiallista. Lisäksi yliteltiin muita puomeja. Meille riitti ekana. Sai joko kävellä tai ottaa laukat putkeen ja kävellä sitten. Ajattelin laukata putkeen. Laukkapätkä olikin sitten pidempi kuin arvasin.
Alkuun saatiin olla vähän ominemme ja suoristelin. Kun ope katsoi niin vaatimus oli nopeat reaktiot jalasta. Pitkille sivuille sitten vähän spurttailtiin ja parani. Tultiin taas myös ohimennen puomien yli. Vaihtelevaa. Vaihtoja ei tullut vaikka yritin.
Lopulta käveltiin hetki. Hemppa rupesi olemaan jo tässä vaiheessa hikinen. Käynnit kulki kivan rennosti omaan tapaansa pää matalalla.
Ensimmäisenä hommana tultiin vuorotellen puomi, kavaletti ja puomi kaarevalla tiellä. Ensin taisi olla vasen, sitten oikea kierros. Meillä aiemmin ollut rento laukka meni hukkaan. Hevonen suoraksi, enemmän tuntumaa vasempaan ohjaan. Vasen kierros meni hyvin, oikeaan tuli pari sakkoylitystä loppuun. Mutta ihan ok sekin.
Sitten tultiin maneesissa olleita tehtäviä pienissä pätkissä. Nyt olivat muistettavissa aina sen hetken mutta kaikki eivät jääneet mieleen. Laukassa tultiin jumppaa molempiin suuntiin. Tämän Hemppa suoritti hyvin. Vähän kiihtyi loppua kohti enkä itse ollut ihan varma miten kuuluisi istua kyydissä. Ekalla kerralla en huomannut kiihtymistä, huonompi juttu. Ekan kerran jälkeen tuli kommenttia että hevoseen voi myös vaikuttaa tehtävällä ja se sytytti lampun. Kuvittelen että mentiin aika keskeltä yli.
Pitkän sivun viereisiä kavaletteja ylitettiin aika vinosti. Vaihdot jäivät osin puuttumaan mutta jokunen tuli. Nopeasti Hemppa vaihtoi ravin kautta. Kädet alas, tuli kommenttia kuskille.
Hypättiin myös pienet "risulaatikot" eli maastoesteet. Risuja ei ollut. Korkeutta open mukaan 40 cm, mittaamalla n. 60 tai vähän alle. Yli ja voltti perään. Volttimme olivat vähän kulmikkaita muttei saatu sakkoja. Ope oli tyytyväinen. Muut tekivät uudestaan.
Viimeisellä kierroksella tultiin kavaletilta maastikselle sujuen neljällä. Edellisellä kerralla tuli 5 kun Hemppa hidasti estettä kohti. Lopuksi vielä esteet suoralla linjalla vinosti yli. Polkaisin sen verran kaasua että tultiin toivotut 3 + 3 laukkaa. Pientä kiemuraa (en huomaa videolta) mutta taas ope oli tyytyväinen ja meille riitti. Muut tulivat sakkona uudestaan.
Otettiin pari puomia sekä kielto lumiselle maastikselle. Hemppa kauhistui jo kaukaa ja vauhti nyypähti. Käytiin katsomassa ja toisella kerralla meni hyvin. Ihan kaikki hypyt eivät olleet sujuvia mutta pasmat pysyivät sen verran kasassa että sain aina jatkettua. Hemppa oli kiltisti eikä jumitellut tai takapotkinut. Loppukäynneissä pitkin ohjin säikähti takaovea ja vähän loikki. Onneksi pidin huovasta kiinni.
Tämän päivän hankaluus oli taas kesken tunnin iskenyt migreeniaura. Onneksi nämä tulevat aina itselleni ilman särkyä. Ensin ihmettelin kun treenikaverilla ei ollut nenää. Seuraavaksi tajusin että näkökentässäni on aukko keskellä. Tavalliseen tapaan se siitä vähän laajeni, levisi reunoille ja lopulta katosi. Kaikki tämä tunnin aikana. Välillä en siis nähnyt kunnolla mitä hyppään. Eipähän tullut tuijoteltua esteitä. Tunnin jälkeen oli vähän höntti olo.
Ope oli menoomme oikein tyytyväinen. Kommentoi että uusi kouluopemme on palkkansa ansainnut. Jotain ollaan kuulemma tehty oikein ja hieno parannus edellisen kerran jälkeen. Olipa kiva kuulla! Suoristusvinkiksi tuli vastalaukka vasta-asetuksella.
Muut ryhmät tekivät vähän eri juttuja. Oma tulkintani oli että meillä oli helpompaa. Se ei enää yllättänyt kuinka haastavia juttuja pikkukorkeuksilla saa aikaan. Mutta tänään ei oltu pahoissa ongelmissa.
Ongelmia:
rento laukka meni tehtävillä hukkaan
ei tullut kaikkia vaihtoja
yksi kielto
lähes kielto vinokavaletillekin
migreeniaura haittasi kuskin näköä
säikähti loppukäynneissä takaovea ja loikki
Parannusta:
ei sakkokierroksia
sangen siistiä, suoraa ja täsmällistä
yllättävän paljon vaihtoja
sain lopuksi polkaistua vauhtiin
ope oli tyytyväinen
Silja ja Maritta kuvasivat hyppyjämme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora