Kolmas yritys ja vihdoin Tavelassa, aloitus istunnalla

Tämäkin viikonloppu oli leiriviikonloppu. Nyt vihdoin Tavelassa. Kaksi edellistä yritystäni päästä sinne leirille peruuntuivat.

Perjantaina oli ohjelmassa istuntatunti ja sinne toivoin tammaa. Sain ison ja kiltin ruunikon Luccan. Nettisivut sanovat että s. 2002, he A/re 110, säkä n. 172 cm. Mentiin maneesiin (vain osa käytössä) ja ratsukoita meidän tunnilla oli 5.

Näin tammasta lukee esittelyssä: "Erittäin ystävällinen estetamma. Hypännyt Tanskasssa menestyksekkäästi 120-tasolla nuorena, nykyään pääasiassa koulukäytössä. Monesti alkuun hieman heräteltävä ja suht isoliikkeinen, mutta tosi pitkämielinen opetusmestari myös vähemmän ratsastaneille. Erittäin kiltti hoitaa ja varma myös maastossa. Nykyään myös vikellyskäytössä."

Meillä oli sopiva satulavyö hukassa mutta saatiin maneesilta poistuvasta satulasta vaihdossa. Hoitaessa tamma oli oikein kiltti. Ennen tuntia se taidettiin markkinoida vähän hitaana tai rauhallisena mutta sanoisin pikemminkin että pitkä ja löysä. Satuttiin olemaan humman kanssa molemmat punaisissa, harmi ettei tullut yhtään kuvia.

Ihan alkutunti muistutti kovasti Pudiksen CR:ää. Haettiin itse sopivaa asentoa. Tamma käveli ihan ok. Tehtiin päätyihin ympyröitä ja pysäyteltiin. Ravissa heti alkuun tuntui vähän tahdittavan vasemmassa kierroksessa. Ope sanoi että liikkuu puhtaasti. Oikea kierros oli helpompi. Aika paljon patistelin eteen. Verkassa mentiin pitkä pätkä oikeaa laukkaa ja siinä oli vähän pitkä ja vetelä. Hetkittäin kulki pyöreänä mutta loppua kohti meni etupainoisemmaksi. Itse sain istuttua suht rauhassa eikä kommentteja tullut kovin paljon. Reidet rennoiksi, yläkropan menosuuntaa oikealle, nopeat pohkeet.

Välikäynnit oli todella lyhyet ja nostettiin jalustimet kaulalle. Siinä ne itselläni pysyivät loppuun asti.

Seuraavaksi tehtiin siirtymiä käynnistä raviin, oikea kierros. Meni aika kivasti. Enemmän keskityin ratsun taivuttamiseen ja aktivointiin kuin istuntaani. Mutta ravia oli paljon helpompi istua ilman jalustimia. Ratsukin tuntui reippaammalta. Kulki suht rennosti ja tasaisesti. Takasiin olisin kaivannut enemmän aktiivisuutta. Lopulta otettiin myös laukkaa. Yllätyin miten lyhyt ja kevyt Lucca oli oikeassa laukassa. Siellä oli kiva istua.

Loppuravit kevensin ilman jalustimia. Nyt tamma tuntui tahdittavan vasemmassa kierroksessa vielä enemmän ja nyt opekin näki sen. Sanoi että tamma tahtoisi mennä lujempaa kuin mihin sen jalat kykenevät. Saatiin hetki täsmäohjeita ja ratsu muuten parani, pehmeni ja pyöristyi mutta tahditus jäi loppuun asti. Oikeassa kierroksessa oli silti parempi. Vasemmalle ei halunnut kunnolla taipua.

Yleensä on kuulemma oikeaan huonompi ja kankeampi. Minä taas kuulemma näytin nyt paljon suoremmalta kuin kesällä Einolassa. Oli siellä näkemässä turboheppailuani ja näytin kuulemma silloin kenottavan kovasti vasempaan. Jospa se Piuden täsmätunti vähän auttoi. Suurempi todennäköisyys on että Lucan kanssa tasapainotimme toisiamme. Tai pahimmillaan että keno istuntani laittoi sen tahdittamaan.

Ongelmia:
en aina tiennyt kenelle ope puhuu
ratsu oli vähän pitkä ja löysä
vasen ravi oli läpi tunnin huonoa

Parannusta:
aika perushelppo ratsu istua kyydissä
tuli ihan kelvoksi