tiistai 23. helmikuuta 2016

Onnellistumassa rentoa hevosta hakien

Tiistaina jatkuivat onneksi Holopaisen koulutunnit myös tälle vuodelle. Tokihan sinne piti tuppautua. Koen että nämä ovat tehneet ratsastukselleni hyvää. Nyt kevään tunnit oli tarkkaan aiheitettuja, tänään oli: 1. Harjoitellaan pään ja kaulan kontrollointia tavoitteena rento ja luottavainen hevonen. Tallilla oli paikallinen pakkanen, sillä omalla pihalla näytti -5°C ja tallin pihalla -10°C.

Tänään ratsukoita tuli täydet 6 ja taisipa useampi jäädä varasijoillekin. Ratsukseni osui pitkästä aikaa Saku. Henkinen valmistautumiseni etukäteen taisi kyllä tähdätä tähän. Tänään osasin olla tarpeeksi napakka ruunaa hoitaessa, joten ei luuhannut omiaan eikä yrittänyt karata.

Ratsain alkutunti oltiin ensin teoriatasolla taas asioiden ytimessä. Hevosen motivaatiot ovat ruoka, kaverit (lauma) ja turva. Tunnustan että pohdin näitä tänään pyöräillessä pois töistä.

Alkuun oltiin taas käynnissä keskiympyrällä ja tehtiin sisäohjalla (unohtamatta pohkeita) taivutuksia sisään ja myödättiin ulkoa. Pientä venkoilua oli alkuun. Myös lyhyempien ohjien hyväksymisessä. Tappelemaan en lähtenyt vaan lähdettiin työstämään asioita. Käynnissä tehtiin oikeanlaisia asioita mutta kunnon naksahdusta ei tullut. Ulko-ohjalla lyhennettiin askelta. Lyhensi kyllä mutta toimin vähän turhan mekaanisesti.

Sitten saatiin vapaasti lähteä pääty-ympyröille työskentelemään ravissa ja laukassa. Saku jopa lähti vähän hitaasti raviin. Ravissa oli alkuun aika samanlaista kunnes tajusin rentoutua ja lakata vetämästä niin paljon. Kun ope vielä hoksautti että käynnissäkin ruunalla on aika kiire ja oikeasti rupesin kontrolloimaan nopeutta ulkoa ja ohjastuntuma pääsi elävämmäksi niin ravista tuli aika kiva. Oikealle taipui huonommin mutta asiallisesti meni molemmat suunnat.

Yritin myös laukata. Alkuun tuntui että meinaa jäädä yritykseksi. Sinnikkäästi yritin nostoa käynnistä ja ravista. Vasta kun vähän kiivastuin (raippaakaan ei ollut) niin laukka nousi. Jatkossa päästiin laukkaan helpommin. Laukkakin oli ihan ok. Oikeassa kierroksessa vähän kiihtyi kun löysäsin ulkoa. Vasemmassa unohdin tätä testailla niin paljon kuin olisi pitänyt. Positiivista oli että pääty-ympyröiden kuvio oli tänään paljon asiallisempi. Toki muutaman kerran pudotteli raviin mutta lopulta sain korjattua tosi hyvin takaisin laukkaan.

Ravista tein vielä hidastuksia, käyntisiirtymiä ja pysähdyksiäkin. Heräsihän se ruuna kuuntelemaan ja hidastamaan heti eikä vasta kierroksen päästä. Parhaimmillaan tuntui kivan ryhdikkäältä. Ei ollut tänään edestä raskas eikä nykinyt ohjia. Eikä kiirehtinyt pahasti. Omat mielikuvat olivat kohdillaan. Ope käski ajatella itseään jonkun ryhdikkään kouluratsun kyydissä. Tämä näemmä auttoi. Osasin sitten nostaa katseenkin eteen. Tästäkään ei kyllä taidettu sanoa.

Loppuun vielä kevennettiin hetki. Paketti pysyi muuten kasassa mutta satula tuntui keikkaavan vasemmalle. Vyö oli tiukka mutta tunne säilyi. Harjoitusravi sujui paljon helpommin.

Tästä tunnista tulin onnelliseksi. Onnellisuus on kuulemma tärkeintä sanoi ope. Toivoin että Sakullakin olisi ollut kivaa ja ihan tyytyväiseltähän se näytti.

Tunti lopetettiin puhumalla siitä että kun lähdetään liikkeelle niin kaikista tärkeintä on rentous. Heti perään tulee tasapaino. Vasta näiden jälkeen voi ruveta keskittymään suoruuteen.

Ongelmia:
alkuun vastusteli lyhyempää ohjaa
laukannostot
välillä raviinkin oli hankaluuksia päästä
unohdin etten saa antaa ruunan juosta omaa vauhtiaan käynnissä

Parannusta:
liian pitkistä ohjista ei tullut sanomista
kun lopetin vetämisen ja keskityin tunteeseen meno parani
ravista tuli kivan ryhdikästä ja kiireetöntä
laukassa pysyi pääty-ympyrällä aiempaa paremmin ilman kulmien nuohousta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora