maanantai 1. helmikuuta 2016

Mukavaa mukavuusalueella, ulkopuolella vähemmän

Maanantaina ohjelmassa oli Preston kevyt liikutus. Se oli merkattu mulle jälkimmäiselle tunnille ja hyvä niin. Pohja ei olisi sallinut juoksutusta enkä olisi jaksanut enää kolmatta hevosta. Tunti taas oli erittäin kevyt, joten hyvin meni. Ratsukoita oli kivasti vain 3.

Ressun jälkeen Presto tuntui tosi hyvältä. Sopivan kokoinen ja jalat asettui kivasti ympäri vääntelemättä. Eteni ihan omasta halustaan käynnissäkin.

Tehtiin alkutunti aika samantyyppisiä juttuja kuin edelliselläkin tunnilla. Ihan alkuun koottiin käyntiä joka sivun keskelle. Ohjat mulla saattoi olla vähän turhan pitkät läpi tunnin. Mutta nyt tiesin alkuun mitä Prestolta voi vaatia ilman että se hermostuu. Olinkin mielissäni kun alkutunti päästiin ohjia nykimättä ja narskuttelematta. Pitkille sivuille ruvettiin ottamaan ravia ja tänään päästiin rauhassa raviinkin. Alassiirtymät ei olleet ihan priimaa vaan ensin valui liian monta askelta ja myöhemmin tuli vähän kättä vasten. Paljon helpompaa tehdä siirtymä pisteeseen kuin tietyn askelmäärän jälkeen.

Lyhyelle sivulle ruvettiin tekemään pysähdyksiä. Prestonkaan kanssa ei pysähdytty ihan tasan. Sain noottia siitä kun käytin ohjat ihan pitkänä siirtymässä. Kun yritin pitää tuntumalla niin ruuna aloitti päänviskelyshown. Eikä siitä oikein päästy eroon pysähdyksissä. Mutta muualla kun annoin tarpeeksi löysiä niin lakkasi viskomasta käynnissä.

Ravissa tultiin myös loivia kiemuroita. Lopuksi ravi rupesi olemaan turhankin rauhallista. 10 askeleen käyntisiirtymän jälkeen ei päästy takaisin raviin ja jumahteli pari kertaa muutenkin. Raippaa ei ollut.

Loppuun tehtiin vielä takaosakäännöksiä. Presto ei tajunnut ja taas meni pakki päälle. Yritin tehdä rauhassa ja isosti mutta ruuna tuijotteli vain muita hevosia. Useasti jumahdettiin aloillemme. Pohkeista ei päässyt eteen vaan sitten meni pakki jumiin. Vaan joka kerta sain tilanteen ratkaistua kehuihin. Ei tainnut ruuna oikein tajuta mitä pitää tehdä. Ihan hyvää tästä ei tullut mutta jotenkin tunnistettava.

Loppukäynneissä meinasi vauhti loppua kokonaan. Pohkeista ei tapahtunut mitään. Ohje oli ratsastaa voltilla hyväksi mutta eihän siitä tullut mitään kun hyytyi. Lopulta otin suoralle uralle ja kun siinä rupesi venyttämään askelta niin palkitsin siitä lepokäynnillä. Pitkin ohjin piti taas nyppiä ohjia.

Tällä tunnilla lähdettiin siis venyttelemään mukavuusalueen rajoja. Hetken harmitti lopuksi mutta se meni nopeasti ohi. Kivaa oli se, että helpot jutut meni sujuvasti. Vaikeissakin rupesin jo tietämään että mikä aiheutuu mistäkin. Sitten pitäisi vielä oppia ratkomaan miten pakitteluista päästään eroon palkitsematta väärästä käytöksestä.

Ongelmia:
mukavuusalueen ulkopuolella ongelmat tuli taas esiin
narskutteli, viskeli päätä, jumitteli ja pakitti kun meni vaikeaksi
ravissa ja käynnissä meinasi lopuksi vauhti loppua
lopuksi painui turhan matalaksi

Parannusta:
ei lähtenyt kavereiden säikkyspurttiin mukaan
jarrut toimi hyvin
ei kiihdytellyt
tiesin jo kivasti miten toimii
vapaapäivän jälkeen oli taas hyvä ratsastaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora