Maanantaina oli jo aamusta aika puolikuntoinen olo. Pohdin jo miten selviän tallireissusta. Vaan koska olo oli siedettävän puolella niin tallilta kuitenkin itseni löysin. Ekalle tunnille ratsuksi osui Ressu. Pitkästä aikaa. Kenttä oli melko kova ja hieman jäinen, joten mentiin suurimmaksi osaksi käyntiä. Keli oli niukasti pakkasella. Ratsukoita tunnilla 5.
Yritin Ressun kanssa kaikenlaista. Hellää, elävää, napakkaa, liikkuvaa ja käskevää ratsastusta mutta poni vastasi kaikkeen jäkittämällä. Kyllä se eteni muttei mitenkään innokkaasti. Kulmiin taipui kun oikein kunnolla taivutti mutta ei halunnut myödätä tuntumalle. Mikäli kulmassa tai voltilla myötäsikin niin erittäin nopeasti myös nousi. Parhaat hetket tuli volteilla.
Tehtiin siirtymiä, pysähdyksiä, 20 askelta ravia pitkille sivuille ja loivia kiemuroita. Kukaan hepoista ei lipsunut. Mutta meidän meno oli aika köpöttelyä.
Limoza otti kulmasta säikyt ja loikkasi laukalle. Ressu näki siinä omankin tilaisuutensa tulleen ja säntäsi. Vaikkei ollut jalustimia niin nopeasti sain ponin takaisin haltuun eikä sen jälkeen yrittänyt enää mitään. Ei edes jännittynyt kulmassa.
Istuminen ponin ympäri oli vaikeaa. Lonkat rupesi lähes kramppaamaan. Ehkä olisi vain pitänyt lukita ulkokäsi aloilleen ja ratsastaa eteen kohti tuntumaa. Nyt tuntui että kummassakin suunnassa poni puri kuolaimeen ja oli ulkoa tyhjä. Ei tämä mikään kaikista kamalin tunti ollut mutta voisi mennä niin paljon paremminkin. Kannuksista ei tuntunut olevan mitään apua.
Ongelmia:
poni tuntui hitaalta
ei myödännyt tuntumalle
säikkyloikkasi
Parannusta:
suoritettiin tehtävät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora