sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Vähän löysällä Niilolla ilman satulaa

Lauantaina iski illalla hirmuinen hinku tuppautua sunnuntaina vielä ilman satulaa -tunnille. Tulijoita oli kuulemma vasta 3. Kivasti mahduin mukaan. Hevostoiveita en laittanut mutta arvonta tuotti juuri toivomani tuloksen: Niilo. Kotoa lähdössä oli vähän ongelmia (ja kiireessä katkaisin vahingossa raippani jättämällä sen auton oven väliin, sniif) ja olin vasta varttia vaille tallilla. Hepo oli vielä pihalla. Yllättävän hyvin ehdin silti tunnille. Meitä oli siis 4.

Keli oli vihdoin kesäinen ja lämpöä oli +17°C. T-paitakeli. Niilo oli ehkä tästä syystä löysähkö. Käynti ja ravi pääosin ok. Ravissa sain korjauksia että selkää ei saa jännittää liikaa, painopistettä alemmas kuitenkin ilman takanojaa. Kantapäitä alemmas. Käsiä piti nostaa, laskea, siirtää eteenpäin, lyhentää ohjia, lisätä kyynärkulmaa, tuoda kyynärpäitä lähemmäs kroppaa eikä viedä niitä liian taakse. Olin aika hämilläni. Sekä pitää ne paikallaan, korjata sisäpohkeella, pitää kädet nyrkissä ja tehdä ohjasavut vain puristamalla ja löysäämällä nyrkkiä eikä liikuttamalla koko kättä. Hukkasin tuossa ehkä sen että eri korjausehdotukset koskivat eri tilanteita.

Ponin ravissa oli pääosin tosi helppo istua. Muotokin oli lähinnä kiva. Lisää energiaa, takasia paremmin töihin, korkeampaan muotoon, pois nyökystä ja kantamaan paremmin itseään oli ohjeet ponille. Meno oli välillä vähän ponnetonta. Jalkani oli aika veltot. Keventelyä en juuri jaksanut kokeilla vaikka semmostakin vihjailtiin. Ravissa tehtiin voltteja kumpaankin suuntaan.

Laukat mentiin pääty-ympyröillä. Me Eemelin kanssa. Laukka oli ehdottomasti hankalin askellaji istua. Hilauduin joka askeleella selässä eteenpäin. Helpointa oli olla pitämällä jalat irti kyljistä. Mutta eihän siellä niin sovi istua. Lisää vauhtia kävi käsky monesti mutta tosi huonosti irtosi. Eikä se ohjauskaan ihan täysillä toiminut. Toiseen suuntaan ei meinannut laukkakaan nousta. Ja samaa eteenpäin hilautumista taas. Pysyin kuitenkin kyydissä. Pari horjahdusta tuli mutta onneksi oli iso harja, josta tarrata kiinni. Poni oli tosi tolkku eikä vinkeillyt mitään omiaan.

Vasenta laukkaa.
©Kaisa
©Kaisa
Tuoli-istuntaa. Osassa kuvista oli kaamea takakeno.
©Kaisa
Loppuraveissa käskettiin keventää ja siinä onnistuikin paremmin. Onneksi oli vesipullo, sillä suu meni aika hiekkaisan tuntuiseksi vähän väliä.

Ongelmia:
löysä poni
istuminen laukassa

Parannusta:
ei mitään ponivinkeitä
ravissa tosi helppo istua

Ilpo ja Kaisa videoivat:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora