Hoolla taas tuplat: koulua ja kavaletteja

Jo sunnuntaina tuli viesti että maanantain estetunti on peruttu open sairastuttua. Sovittiin että tulen siis normaalisti omalle tunnilleni. Listassa luki tuttuun tapaan Harmonia. Lisäksi oli maininta että seuraavalla tunnilla on hyvin tilaa. Eli tuppauduin tietysti mukaan. Ehdotin että voin myös vaihtaa hevosta jos ratsu ei jaksa kahta tuntia näin kuumalla (+29!). Vaan samalla kummatkin. Kuntoonlaittaessa oli melko säyseä. Pärjäsin ilman raippaa. Edelleen hepasta lähtee karvaa mattoina. Daisyn Oman ihmisen näyttämä tyyli on osoittautunut Hoonkin kanssa hyväksi. Isopiikkisemmällä kumisualla on kumi- ja piikkisukaa parempi pyöritellä.

Taas oli tuuraaja ja minä siitä ihan mielissäni. Hoo oli taas vasemmassa ohjassa kiinni. Minä mutinoin jotain vastaan mutta totta tosiaan parhaiten auttoi kun unohti koko vasemman ohjan ja keskittyi ratsastamaan pohkeilla eteen. Tänään pyöriteltiin voltteja ja tehtiin siirtymiä kaikissa askellajeissa. Ihan alkuun halusin hepan vain reippaaksi, lähes altajuoksusta oli mielestäni helpompi lähteä säätämään menoa paremmaksi.

Jalat hiljaa kun ei tarvi ja käsien asentoon tuli taas paljon fixiä. Kuvittelen että käteni ovat jotenkin asiallisesti mutta totuus on ihan muuta. Johdan muka sivulle mutta käsi meneekin alas. Pitäisi nähdä itsensä ulkopuolelta. Hartsa kulki kuitenkin ihan kelvosti.

Laukassa kun sain jalat (ylhäältä?) tarpeeksi irti ja tuen ulkojalalle niin myös vasen laukka rupesi rullaamaan. Ehkä tosiaan jään jollain liikaa kiinni ettei se etene yleensä? Ohjalla? Polvella? Lopulta rupesin myös kenottelemaan siirtymissä, sillä yritän huijata hepan hidastamaan vetämättä. Ei se silti tarkota sitä että kädet pitää heittää suoriksi eteen ja kallistaa ylävartaloa eteenpäin. Sama onnistui myös paljon säädyllisemmin istumalla.

Ratsukoita tunnilla oli 5 ja keli tosiaan tunnin alkaessa oli pölyävä helle. Melko pian saatiin myös jyrinää ja laukkojen aikana tuli isoja vesipisaroita. Sopivasti että pölyäminen lakkasi (ja kuskit kastui) muttei satanut kuitenkaan kauaa. Tunnin lopuksi paistoi taas aurinko.

Yhden kierroksen verran ekan tunnin loppukäynneissä Hoo ajatteli että hommat loppui ja kiihdytteli portille. Vaan helposti meni "luulit väärin" perille ja alistui kohtaloonsa. Ekan tunnin alussa heittämäni kommentti että tokalla tunnilla olisi kiva hyppiä kavaletteja ilman satulaa rupesi konkretisoitumaan kun ope kantoi estetolppia. Juuri olin ehtinyt supatella Hoolle että tänään ei hypätä.

Heivasin siis satulan ja kiipesin ihan itse parin askelman A-tikkailta (hieman väärinkäyttäen vielä päällekin astuen) kyytiin. Alkuverkat mentiin pitkin ohjin kaikissa askellajeissa. Ihanan helppoa ja tasaista. Varsinkin alkuraveissa kun vedin itseäni harjasta selkään. Laukassa olisi ihan hyvin voinut pitää käsiä vaikka sivuilla. Toki pari pientä horjahdusta tunnin aikana tuli, jolloin oli hyvä napata
harjasta kiinni.

Itse tunti tultiin sitten yhtä kavalettia yksitellen kummastakin suunnasta sekä ravissa että laukassa. Hoo oli ihanan rauhallinen eikä odotellessa kuumunut yhtään. Eikä muutenkaan kyttäillyt mitään. Ravihypyt meni yllättävän helposti. Laukassa kertaalleen ponnistuspaikka meni hukkaan. Kertaalleen este taisi pudotakin ja vain kerran tultiin väärässä laukassa alas. Minä sain ohjeita pitää ylävartalo pystympänä. Muutaman kerran hepo meinasi vähän innostua ja hieman kiihdytti kohti. Ei onneksi mitään ampumista.

Korkeus oli tänään max 55 cm. Juuri sopivan jännää ja aivan huippua! Satulan kanssa olisi ollut aavistuksen tylsää, nyt ei pätkän vertaa. Harmi ettei tästä jäänyt todistusaineistoa.

Ongelmia:
koulutunnilla vasemmassa ohjassa kiinni

Parannusta:
ilman satulaa oli aivan huippua!
55 cm ylittyi helposti

Tunnin jälkeen pesin ponnyn. Kuvat ennen ja jälkeen. Eikä tullut vielä valkoista yhdellä pesukerralla.