Oodi maneesille

Keskiviikkona piti olla koulutreenit Assin kanssa. Ope joutui perumaan ja itsekin olin vajaakuntoinen flunssan takia. Tuli vielä kaatamalla vettä kun lähdin tallille, +14°C.

Assi vaikutti olevan oma itsensä, joten suunnattiin maneesiin. Vesisade loppui mutta vältyttiin kaikelta kuralta ja ravalta! Ajattelin tekeväni ihan perusasioita ja meneväni oman kuntoni mukaan. Kivasti saatiin olla hallissa lähinnä keskenämme.

Assi tuntui ravissa ihan hyvältä. Hetkittäin vainoharhani kertoi muutamista tahdittomammista askeleista mutta koska ne olivat niin lieviä ja satunnaisia niin ajattelin että hepalle tekee jo hyvää päästä liikkeelle. Eilen sillä oli siis vapaa. Eikä ollut edes pahasti hidas vaan lähti etenemään. Vaikken jaksanut laittaa kannuksiakaan.

Tämä oli aika ravipainotteinen päivä. Ensimmäinen pätkä oli alkuverkan ravit. Sitten käveltiin hetki. Toinen pätkä oli ns. työskentelypätkä, joka sekin mentiin lähinnä ravissa, hieman käyntiäkin. Sitten taas lepo välissä. Aikataulun puolesta olisi voinut jo kevennellä pois mutta kolmannen pätkän alkuun otin vihdoin laukat molempiin suuntiin. Sitten vasta kevensin pois.

Keskimmäinen pätkä mentiin lähinnä keskiympyrällä. Tehtävänä tiistailta kaapattu puolipidäte, taivutus ja eteen. Vasen kierros oli tasaisempi mutta oikeassa kierroksessa reagoi paremmin pidätteisiin. Vasemmassa tuntui että otin liikaa kädellä ja jännittyi heti edestä vastaan. Istuntaa ei kuunnellut tarpeeksi hyvin. Vauhtia meinasi olla vähän liikaakin, joten pääsin rauhoittamaan tahtia ja ratsastamaan aktiivisuutta enemmän ylös. Jalasta lähti Assiksi hyvin eteen ja reagoi nopeasti. Oikeassa kierroksessa muotokin säilyi hyvin. Molempiin suuntiin keskityin sitten taivuttamaan vielä vähän enemmän ja hakemaan vielä pyöreämmälle kaulalle. Välillä kun viimeinen silaus ennen luotiviivaa jäi puuttumaan. Lapojen hallintaan ope olisi voinut olla hyvä. Yhä Assi oli vähän enemmän kiinni vasemmassa ohjassa. Mutta nyt sain vasemman pohkeen ratsastettua paremmin läpi ja taipui sen ympäri. Mutusteli kuolainta ja vaahtosi suusta. Eikä nykinyt tai protestoinut vaan keskittyi hommiinsa ja minä kehuin kun teki hienosti. Tuli sellainen olo että Assi oli minun puolellani.

Taidettiin ottaa oikea laukka ensin. Ihan ok. Jälkimmäinen eli vasen oli oikein näppärä. Assi oli lyhyt, pyöreä ja aktiivinen. Polki alle. Eikä menty miljoonaa vaan hillittyä ja hallittua koululaukkaa, jopa hyvällä tavalla suorana! Selässä oli helppo olla ja sain vain hienosäätää. Vähän lisää taivutusta, vähän ulkolapaa mukaan, puolipidäte ulkoa, tästä käännytään. Eikä siirtymät raviinkaan olleet kovin pahoja.

Loppuraveissa Assi pysyi yhä tasaisena ja aktiivisena. Oli kuskille aika helppoa!

Kuvittelin että tänään otettaisiin ihan kevyesti mutta Assi oli kuitenkin satulan alta ja korvista hikinen. Ja näemmä kutitti sen verran satulan alta että mentiin suosiolla pesulle. Siinä sain tallikaverilta kehun että istuntani on parantunut kovasti viime näkemästä (oltiin kesäkuussa samalla tunnilla) ja istuin nyt eleettömästi. Olipa kiva kuulla! Kiitin kauniisti ja sitten pohdin että johtuikohan se siitä etten kipeänä jaksanut heilua ylimääräisiä vai siitä että Assi kulki niin tasaisesti ettei tarvinnut kuin möllötellä mukana. Totuus selvinnee viimeistään seuraavalla koulutunnilla.

Ongelmia:
kuski oli flunssassa
mennessä satoi kaatamalla
kuski kevensi selkänsä takia kaikki ravit

Parannusta:
Assi oli oikein kivan aktiivinen ja tasainen!
tuntui että Assi oli minun puolellani
vasen laukka oli makea
kuskin selkä ei sattunut juurikaan
flunssa ei haitannut ratsastusta
ei kastuttu Assin kanssa vaikka varustauduin satulansuojusta myöten