Sunnuntai-ilta jatkui kurvauksella Pikkaralaan maneesille. Sieltä tallin auto ja vinkka matkaan ja tallille. Hemppa tarhasta, reipastahtinen hoito ja kamppeet niskaan. Ehdotin kaverin laittamista ensin koppiin mutta kun ei mennyt suorilta niin laitettiinkin Hemppa. Meni onneksi empimättä. Ja kaveri sitten myös sukkana perään.
Kärryn kanssa rassatessa meni vähän liikaa aikaa, joten oltiin vähän viime tipassa maneesilla. Itse sitten säädin vielä martingaalia kun muut tekivät jo tehtäviä. Aika pikaisella alkulämmittelyllä minäkin sitten mukaan. Käynnistä vähän pysähdyksiä. Sitten muutamia siirtymiä käynnin ja ravin välillä. Hemppa kulki pitkänokkaisena eikä antanut oikein vaikuttaa. Liikkui kuitenkin jalasta eteen ja oli rento. Ratsukoita tunnilla oli 5. Pihalla pari astetta plussalla.
Verkkalaukassa oli välillä vähän ahdasta. Pari kertaa Hemppa pudotti raviin. Tultiin pehmopuomien yli ympyrällä sekä ravissa että laukassa. Ihan ok.
Ensimmäisenä kunnon tehtävänä laukattiin kavalettilinjaa. Käsky oli tulla piikkisuoraan. Ensin oikea kierros. Ensin Hemppa jäi mutkalle oikealle enkä huomannut. Seuraavalle kierrokselle tajusin peilit. Nyt oli suorempi ja tuli kehuja. Vasemmassa kierroksessa oli takaa kuulemma hyvin suora. Myöhemmin lähti kaatumaan kaarteissa vasenta pohjetta vasten. Me tultiin linja näppärästi neljällä.
Seuraavaksi loikittiin lävistäjien esteet vähän kuin kahdeksikolla. Ihan näppärää muttei vaihtoja. Sain suoristettua. Lopulta yritin ajatella muutaman viikon takaista vaihtojippoa että käännän ensin kaulan vasemmalle ja sitten höllään ennen hyppyä. Ei auttanut mutta oli kuulemma tikkusuora. Jaa.
Loikittiin vielä viiden askeleen kaareva linja. Kaikilla meni todella näppärästi niin tultiin se vielä hankalammasta suunnasta eli vasemmalta ovelta. Kävin katsomassa lähestymisen ja se menikin siististi. Mutta unohdin kääntää heti esteen jälkeen, joten pullahdettiin vähän ulos linjalta. Enkä ollut tekemässä siihen kaarretta kohti uraa. Mutta todella helposti sain Hempan suoristettua takaisin linjalle. Yhä taisi tulla siistit 5 askelta.
Sitten taidettiin siirtyä jo radan pariin. Me tultiin ekoina. Vasemmassa kierroksessa lävistäjän okseri. Kavalettilinja, kaareva linja, lävistäjän suunnanvaihtopysty ja kavalettilinja toiseen suuntaan. Ensimmäisellä kierroksella tultiin kaikki samalla pikkukorkeudella. Myötälaukat taisivat olla viimeiseen lävistäjäpystyyn asti. Näppärää. Aloituksessa tosin kanttaili vähän vasenta pohjetta vasten ja viimeinen kavalettilinja livahti kolmeen. Jossain vaiheessa taisi ohjatkin vähän tipahtaa kädestä.
Toiselle kierrokselle jäätiin viimeisiksi. Yritin välillä vähän ravailla etten jäädy. Vaatetuksena tosiaan vain poolo ja turvaliivi. Suurimman osan ajasta vaatetta oli oikein sopivasti. Esteet nousivat noin kasikymppiin. Ennen laukannostoa tuli joku pikkupukki. Se jäi tunnin ainoaksi. Nyt tajusin lähes joka kerta ottaa vauhtia maneesin ympäri ennen kuin aloitin. Ja Hemppa juoksi iloisesti eteen. Tästäkään kierroksesta ei tullut ihan tyylipuhdasta. Kaareva linja sujui hyvin neljällä. Lävistäjän pystylle löytyi vihdoin vaihto! Jälkimmäisen kavalettilinjan menin nyt tarkoituksella kolmella. Mutta taas ohjat tipahtivat matkalla. Olin ihan hämmästynyt miten ne yhden laukka-askeleen aikana imeytyivät takaisin käsiini. Eli vaikka oli vähän hankaluuksia niin olin tilanteen tasalla ja osasin ratkaista ne kaikki! Hemppa oli hyvällä mielellä ja hyppäsimme yhdessä ratsukkona. Sellainen olo että yhteiset kilometrit rupeavat tuntumaan ja tuovat molemmille varmuutta.
Aiempien kauhujuttujen perusteella pidin hetken martingaalista/harjasta kiinni kun lähdettiin loppuraveihin. Edellistä edellisellä maneesireissulla oli kuulemma tässä vaiheessa ihan puskista heittänyt jättipukin ja pudottanut kuskinsa. Nyt oli kuitenkin rento. Paitsi että nyki ohjia.
Tehtiin loppuun vielä kahdeksikkoa ravissa lötköpuomien yli. Sain suoristettua hyvin ja ratsastettua päädyissä aktiivista ravia. Mutta Hemppa oli jo lomatunnelmissa ja melko jatkuvasti oli nyhtämässä ohjia käsistäni. Tätä en saanut loppumaan.
Loppukäynnit jäivät aika tyngiksi. Tulin alas selästä ja sitten vasta suostuin kuuntelemaan open kehut hienosti käyttäytyneestä Hempasta. Muttei tainnut olla kovin rankkaa sillä ei hionnut pahasti. Nyt kaveri odotti jo kopissa ja Hemppa meni taas empimättä kyytiin. Ja vaikka tie oli kelirikon takia välillä töyssyinen niin traikkukamera näytti rauhalliset kyytiläiset. Ajoin hepat tosiaan myös takaisin tallille.
Olipa kiva reissu! Muutenkin oikein kiva hyppypäivä sillä kaikilla meni oikein tyylikkäästi ja sujuvasti!
Ongelmia:
kuski tipautti ohjat pari kertaa tunnin aikana
Hemppa kanttasi vasenta pohjetta vasten kaarteissa
yksi minipukki
varsinkin loppuverkassa nythti ohjia käsistä
Parannusta:
oli kivan rento
olin hyvin tilanteen tasalla ja osasin hoitaa kaikki hankaluudet
ei jännittänyt enää yhtään ajaa kahden hevosen kanssa
lastautui sukkana molemmissa päissä
oli kivaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora