Hyppää rennommin

Maanantaina oli taas hyppypäivä Assilla. Pihalla kymmenkunta pakkasta ja satoi lunta (Hyvinkää 43 cm). Mennessä maneesissa oli 7 hevosta. Ehdin lopulta aika hyvin mennä askellajit läpi ennen kuin aloitettiin. Nyt ei kävelty välissä vaan tultiin suoraan ravipuomeille. En kuullut käskyä istua alas, joten kevensin. Assi tohotti reippaasti ja olin tyytyväinen. Yritin skarpata vielä keskemmäs. Jossain välissä tuli kommenttia että rennommin. Yritin siis vähän rauhoittaa menoa ja ratsastaa Assia rennommaksi. Sitäköhän sillä haettiin? Välillä tuntui ettei ope katsonut meitä ollenkaan. Oikeassa kierroksessa lopulta kompastuttiin puomeihin ja Assi meni lähes nenälleen. Ajattelin että jes, nyt saadaan huomiota. Mutta ope sanoikin että tämä riittää ja käyntiin.

Sitten samalle kohdalle tuli ristikko. Olikohan 10 metriä ennen maapuomi. Aavistuksen tiukahko tie päädystä. Rennosti 3 laukka-askelta. Vasen kierros. Vaikeinta oli tulla puomille hyvin. Loppu meni ihan siististi. Parin kerran jälkeen Assi heräsi ja sai ruveta pitämään että kolme mahtui. Ope käski olla välissä rauhallisemmin. Kysyin tarkennusta että mitä tarkoittaa. Kuulemma ponnistuspaikka kauemmas ristikosta, odota välissä mutta kuitenkin jalat kiinni esteellä että ponnistaa hyvin. Tai jotenkin noin. Meinasi jo riittää mutta saatiin vielä korjauskierros. Lyhyt ja napakka laukka. Nyt pidin vähän lyhempänä ja jäätiin ristikosta kauemmas. En ole ihan varma että oliko tuo sitä mitä haettiin enkä ihan ymmärtänyt vastauksesta että menikö paremmin. Taisi vastata jotain että Assi suorittaa koko ajan hyvin ja tasaisesti.

Taidettiin tulla tätä myös oikeasta kierroksesta. En muista kumpi oli ensin. Oikeassa taisi olla pelkkä este ilman maapuomia. Jossain vaiheessa nousi pystyksi. Maltillinen määrä hyppyjä ja pieni korkeus.

Sitten tultiin keskilinjan jumppaa. Maapuomi, ristikko ja pysty innarina, 1 laukan väli, okseri, 4 laukkaa ja okseri

Assi eteni ihan hyvin. Vähän kanttasi päädystä sisään. Kuski ei ollut ihan priimasti mukana ja Assi kiemursi alkumatkasta. Venyi kuitenkin helposti vaadittuihin askeliin. Meiltä jäi alkukorkeus toisesta suunnasta tulematta ja ope nosti esteitä. Sitten toinen suunta, taisi olla oikea. Vähän paremmin mutta nyt osui maapuomille vielä huonommin. Anna välissä enemmän tilaa kädellä, taisi olla ohje.

Sitten esteet taas nousivat ja tultiin taas, olikohan vasemmalta. Nyt alku meni paremmin eikä kanttaillut. Tänään kannustenkäyttö lähes aiheutti pukkeja. Nyt vain väisti sisäpohjettani seinälle kuten halusinkin. Siististi sisään ja muistin vähän rennommat kädet ja pohkeet kiinni. Viimeiseen väliin tuli yhä vähän kaarta ja tällä kertaa väärä laukka. Muuten meni paremmin. Enkä antanut linjan jälkeen kaatua mihinkään vaan yritin jatkaa suoraan. Samalla laukka korjaantui.

Ope oli paljon minua tyytyväisempi ja sanoi että voimme lopettaa tähän kun Assi veti niin hyvin. En tietysti sanonut vastaan vaikka ajattelin että aika vähäisiksi jäivät hyppymme. Itsekin rupesin vasta saamaan juonesta kiinni. Lopuksi kommentoin että saa kyllä vaatia ihan napakasti asioita. Suoruutta, jalat kiinni jne. Ope vastasi ettei kaikkea voi tehdä kerralla. Sanoi että ollaan kuitenkin parannettu joka kerta.

Viimeisellä kierroksella vika este oli 80 cm ja tokavika 70 cm. Näyttivät jo ihan hypättäviltä. Ei kuitenkaan ongelmia korkeuksissa. Loppuverkassa Assi ensin yritti juosta alta, sitten tasoittui sangen kivaksi, rennoksi ja kevyeksi.

Assille hyvä talutus loppuun. Ei sille taaskaan tullut edes kuuma. Olin kaikkineen aika tarkkaan tunnin selässä.

Itselleni jäi tunnista vähän halju jälkiolo vaikka suoritettiin ihan hyvin. Hetkittäin tuntui siltä että meitä ei oikein huomattu. Alku- ja loppukeskustelutkin sai kunnolla vain toinen kuski.

Ongelmia:
kaipasin enemmän huomiota opelta
pientä kiemurtelua
yksi isompi kompastus ravipuomeilla

Parannusta:
tallille mennessä ei ollut säkkipimeää
maneesin valot oli korjattu ja nyt näki hyvin
ei pukkeja
lähti laukassa aina suht reippaasti liikkeelle

Tuntikaverin äiti kuvasi viimeisen linjamme: