keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Työvoitto 2-1

Keskiviikkona jatkettiin Assin kanssa kouluratsastuksella. Nyt tallille mennessä oli jo roimasti valoisaa. Ehdittiin valoisalla maneesiinkin. Ehdin kävellä hyvin alle ja sen jälkeen rupesin hölkkäilemään etten jäädy pystyyn. Assi ei ollut kovin reipas enkä taas kehdannut komentaa kunnolla kun maneesissa oli muutakin liikennettä. Pidin hepan lyhyenä mutten ruvennut kinastelemaan. Alitajuisesti yritin varmasti säästellä myös itseäni, sillä pelkäsin luvassa olevan kunnon rääkkiä. Enkä ollut kovin väärässä.

Assi teki kakkansa alkukäynneissä ja sain pidettyä liikkeellä ilman suurempaa numeroa. Ope tosiaan vaati meidät kunnolla hommiin. Eteen ja tuntuma. Välillä puolipidätteitä. Ravissa tehtiin päätyihin ympyrät, lyhyen sivun keskeltä tultiin keskilinjalle ja väistö uralle. Oli nahkeaa ja työlästä. Melko pian istutettiin harjoitusraviin. Myöhemmin sain onneksi tarvittaessa keventää ja menin sitten ympyrät ja väistön jälkeisen urapätkän keventäen. Piti komentaa ihan tosissaan eikä silti meinannut liikkua.

Ympyröillä Assi meinasi kaatua vuoroin sisään ja lavat karata ulos. En saanut kunnolla apujen väliin ja ohjastuntumakin oli epämääräinen. Vuoroin painoi ja oli tyhjä milloin mihinkin ohjaan. En oikein saanut otetta. Kummallista liirailua. Eniten piti silti komentaa eteen.

Vasemman pohkeen väistö eli väistö oikealle oli takkuista. Toiseen suuntaan meni paljon helpommin. Eikä vaikea suunta muuttunut lopuksikaan helpoksi vaikka vähän parani. Kun tätä toistettiin kierrostolkulla niin kuski rupesi puuskuttamaan. Olisin voinut pitää hengähdystauon jo paria kierrosta aiemmin. Pian olisi mennyt tukalaksi. Nyt huomasi jo että ratsastus rupesi huononemaan. Jaksan kyllä kunhan saan välillä vähän huokaista.

Olikohan tässä välissä kun ruvettiin tekemään pitkien sivujen alkuun voltit ja siitä avoajatuksella pitkä sivu. Assi ei edennyt. Sain ensimmäisessä kierroksessa suututettua raipalla niin että tuli pukki ja sitten juoksi. Helpottui hirmuisesti! Pidä ulkotuki. Ulkojalka jopa vähän eteen kääntämään lapoja pois uralta. Volteilla ulkokäteni yritti myödätä automaattisesti. Joka kerta.

Luulin jo että kaasu löytyi mutta toiseen kierrokseen hyytyi taas. Sama juttu että vasta kun uskalsin komentaa kunnolla niin perä lensi ja sitten löytyi altajuoksuvauhti pienen laukkapätkän jälkeen. Jälkimmäisen pukin perään tuli peilipäädyssä säikky ja sivuloikka. Horjahdin mutta pysyin mielestäni ihan vakaasti kyydissä ja työskentely jatkui heti. Siitä oli parempi tasoitella meno paremmaksi. Vasempaan ei tainnut tulla ihan niin hyväksi jos oikein muistan.

Oven edessä pääty-ympyrällä tehtiin ensin vähän siirtymiä pohjille (välillä kovasti komentaen) ja lopulta laukat. Onneksi laukka oli kuskille huomattavasti ravia kevyempää. Selkään oli taas ihan hyvä tunne lavoista. Tosin ratsun suu tuntui yhä olevan vähän purkkaa ja ohjastuntuma epämääräisesti venyvä ja irrallinen. Parani kuitenkin. Siirtymissä kuski voisi katsoa peiliin ja hoitaa valmistelut paremmin. Silti nekin paranivat. Parhaat siirtymät tulivat enemmän hengittelemällä kuin tekemällä siirtymiä. "Päästä laukkaan" ja Assihan lähti! Assi rupesi ajattelemaan eteen ja sekä laukannostot että ravisiirtymät tasoittuivat.

Loppuravissa Assi oli suht tasainen ja muutaman hetken kevyt ja aktiivinen. Työvoitto! Mutta ei Assi tässä taistossa ihan pisteittä jäänyt.

Assilla oli eilen vapaa ja humma taisi jäädä lomailuasetuksille. Läpi tunnin oli sellainen olo että ratsulla on työnvieroksunta päällä. Luonnehdinta hummasta oli että vähän umpimielinen tyyppi. Viihtyy omissa oloissaan ja hermostuu muutoksista. Mutta ope kehui että ylälinjaan on tullut lihasta.

Nyt loppukäynneissä vaikutin sen verran että käskin pitää vauhdin yllä sekä päätin mistä mennään. Assi sai kuitenkin päättää koska riitti. Harjatessa karvaa irtosi taas enemmän kuin vähään aikaan.

Ongelmia:
sai komentaa aika kovasti läpi tunnin että liikkui
kaksi pukkia ja sivusäikkyloikka
ulkotuen pitäminen volteilla oli vaikeaa
Assin tukeutuminen ohjaan oli aika epämääräistä
kuski unohti valmistella siirtymät huolella
suupieli oli taas aavistuksen hiertynyt tunnin jälkeen (tulkitsen että irrottelussani on yhä jotain vialla)

Parannusta:
loppuravissa keveni ja eteni
ei hionnut kuin satulan alta
kuskin selkä ei kipeytynyt harjoitusravista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora