Viimeksi tuli lupa kokeilla hiihtoratsastusvaljaita myös Hempalle. Lähdettiin tallikaverin lainakamppeilla liikkeelle, namituspussia myöten. Kolmen hengen voimin kentälle kokeilemaan taskut täynnä porkkananpaloja.
Etukäteisarvelu oli että menee joko oikein hyvin tai kammottavasti. Onneksi Hemppa tarjosi lähinnä keskitietä.
Valjaiden virittämisestä ei sanonut mitään. Porkkanoilla pidettiin hyvällä mielellä.
 |
| Ohjat leukahihnan alle. ©Pauliina |
Juoksutusliinat käytettiin ensin ihan irrallaan kylkien lähellä. Vasen puoli ok, oikea oli jännä. Tarpeeksi porkkanaa turpaan niin hetken päästä naru sai koskea oikeallekin puolelle ilman mitään reaktioita. Varmuuden vuoksi vielä vasen ja oikea uudestaan. Hempalta ei kommentteja, joten lähdettiin virittämään vetoliinoja kiinni.
 |
| Hyvä heppa, porkkanaa suuhun. ©Pauliina |
Ensin vasen puoli, sitten oikea. Ei sanonut mitään. Sitten "stunttihiihtäjä" vähän läpsytteli ja nyki naruja ja pomppi ääntä perässä. Porkkanaa turpaan eikä Hemppaa haitannut.
Hempalla oli siis omana varustuksenaan vain suitset. Viritin taluttamiseen liinan eli jos lähtee sinkoilemaan niin on vähän pelivaraa. Portti oli kiinni, joten annoin ohjeeksi että jos kauhistuu ja sinkaisee niin apuhenkilöt päästävät irti. Alle ei kannata jäädä eikä väkisin roikkumaan matkassa.
 |
| Viritellään vermeitä. ©Pauliina |
Lähdettiin sitten taluttaen liikkeelle. Hemppa oli rauhallinen mutta porkkanoiden syöminen oli vähän hätäistä, joten ihan normaalimielentilassa se ei ollut. Kun käynti sujui hyvin niin otettiin pieni ravipätkä. Hempalla olikin vauhtia vähän enemmän kuin arvelin ja tuntui menevän sen mielestä liian jännäksi, joten päätettiin pysyä käynnissä.
 |
| Kaapattu instavideolta. ©Siiri |
Suorilla ja päätyjen yli meni ihan hyvin. Mutta kun vaihdettiin suuntaa niin siinä Hemppaa meinasi vähän hädättää ja pyörähti vähän enemmän kuin tarpeen. Rauhoittui nopeasti ja saatiin "hiihtäjä" takaisin taakse heppaa kääntämällä kunnes pyörähti uudestaan. Nyt pidin Hempan aloillaan ja "hiihtäjä" kiersi taakse. Samalla vähän paranneltiin liinoja. Sen jälkeen oli taas kaikki hyvin. Mentiinköhän vielä lisää suunnanvaihtoja?
Kauaa ei kentällä pyöritty. Hetken päästä Hemppa tuntui siltä että on ihan sujut homman kanssa. Hyvään hetkeen oli hyvä lopettaa. Narut irti ja sekin ihan siististi. Maassa hilautuvia naruja taisi hetken päästä pitää vähän epäilyttävinä. Mutta onneksi rauhoittui yhtä nopeasti kun jännittyikin.
Tämä meni ihan yllättävän kivasti. Silti olen sitä mieltä että tarvitaan vielä aika monta treenikertaa ennen kuin ajattelenkaan olevani sen selässä hiihtäjä perässä. Ehkä sitten hiihtoratsastuskisoihin 2025.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora