Vihdoin keskiviikkoillalle saatiin sopimaan kaikkien aikatauluihin Nallen moikkaus. Tallikaveri hommasi siis itselleen oman ratsun ja olen tämän kertaalleen koeratsastuksessa nähnyt. Nyt pääsin itsekin ratsaille. Paikkana sama maneesi, jossa käytiin Hempan kanssa lähes päivälleen vuosi sitten Airassa.
Pakkanen kiristyi -14°C pintaan. Olin edellisen tallireissun jäljiltä yhä umpijäässä kaikista takkikerroksistani huolimatta. Pidin lähinnä seuraa kun omistaja laittoi Nallen kuntoon. Samalla kuulin niitä "hyvä tietää" -juttuja. Kuten että ohjia ei kannata yrittää ottaa pois kaulalta.
Maneesissa oli kouluvalmennus menossa. Ensin taluteltiin hetki ympäriinsä. Yritin siinä saada itse alkulämpöjä päälle mutta Nallen vauhti hidastui kun omistaja katosi näköpiiristä.
Lopulta kapusin kyytiin. En kokenut olevani erityisen korkealla mutta pystypäinen humma näytti isolta. Korkeutta lienee jotain 175 cm pintaan. Ei tuntunut liian isolta eikä laivalta. Ei ollut kiirettä, joten pyörittelin kaikessa rauhassa ympyröitä käynnissä ja taivuttelin sisään ja ulos. Vasemmalle sain nokan helpommin. Ohjeista tulkitsin ettei kannata kovistella vaan pikemminkin pyytää nätisti kuten tammalta (vaikka onkin ruuna). Yritin nätisti mutta päädyinkin ratsastamaan kuin varsaa (ei oikeaoppisesti vaan kuten itse tekisin) eli hädin tuskin sain pidettyä ohjat käsissä.
Ravissa huomasin lepattavani ihan tarpeettoman paljon. Jalustimien nitinä paljasti jalkojeni heilumisen. Eikä ollut mitään selkeää suunnitelmaa mitä olen tekemässä eli meni vähän ajelehtimiseksi. Heppa jolkotteli eteenpäin mutten saanut sitä tasoittumaan kahden ohjan tuntumalle. Mitä olen videoita nähnyt niin herkästi rullaa kuolaimen alle. Minulla ei sitä ongelmaa ollut vaan enemmän juoksi pää ylhäällä. Harjoitusravi on kuulemma yllättävän mukavaa istua. Yritin pari askelta mutta hetkutti sen verran paljon että totesin että nyt en jaksa.
Kun ensimmäinen ajatus ravista oli että se on legoukon ravia niin ei laukkakaan lähtenyt heti rullaamaan. Oli herkkä istunnalle ja epätäsmällisillä avuillani sain vähän miniloikkaa aikaiseksi. Pääosin mentiin ympyrällä, välillä uraa pitkin. Myöhemmin kokeilin nostot myös käynnistä, ei kovin ihanaa. Laukkaan kuitenkin päästiin aina lopulta. Pari kertaa pudotti itse alas. Lopulta rupesin saamaan juonesta kiinni ja osasin tarjota kahden ohjan tuen.
Ravissa eteni lopuksi kivan letkeästi ja tasaisella tuella. Tein lävistäjiä mutta niillä tosiaan yritti vähän luikertaa. Muista ratsukoista ei välittänyt mitään. Maneesissa oli keskimäärin 3 hevosta koko sen ajan kun siellä oltiin.
Ongelmia:
oma tekemiseni oli aika epämääräistä
vähän loikki epämääräisistä avuistani
pudotti laukan pari kertaa pois
tuli sellainen olo etten osaa ratsastaa
Parannusta:
oikein perustolkku
tasoittui lopuksi paremmaksi
ei näytä videoilla niin lepattavalta kuin tuntui
tuli lämmin ratsastaessa
Laura kuvasi pätkiä menostamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora