tiistai 29. tammikuuta 2019

Lisää tehoja ja vaatimustasoa

Tiistaina pääsin taas Heponiittyyn. Viime keskiviikon tunti peruttiin kun ei ollut muita tulijoita kuin minä. Nyt meitä oli taas vakituinen kolmen sakki vakiratsuillamme eli minä Sakulla. Pakkasta oli -7°C ja satoi lisää lunta. Puoli metriä tuli täyteen.

Tänään tehtiin taas vähän erilaisia juttuja ja nyt aloitettiin avotaivutuksilla. Tai oikeastaan ei vain aloitettu vaan mentiin niitä koko tunti. Ensin käynnissä ympyrällä. Yritin tehdä hellästi ja tein ehkä vähän liiankin kevyesti. Saku pysyi suht rentona mutta olisi voinut olla pyöreämpi. Mentiin ihan rauhassa ensin molemmat suunnat käynnissä ennen kuin otettiin raville.

Kuvio oli kaikissa askellajeissa melko sama. Pääty-ympyrää avossa. Pitkä sivu avossa ja lävistäjä avossa. Yritin tänään muistella myös ulkopohkeeni olemassa oloa. Luin päivällä kovasti asiaan viittaavan Nooran blogipostauksen, jossa ulkopohje teki autuaaksi. Sakun kanssa vasen kierros vähän helpottui. Yritin samalla kääntää ulkoreittäni paremmin irti ratsusta ettei lisäisi vasemmalle valumista. Ope puhui että reisillä voi ohjata lapoja tms. Ajatukseni olivat silloin kovalla ja keskityin tekemisiini niin paljon etten ehtinyt ihan sisäistää.

Oikeassa kierroksessa tuli sanomista että sisäkäsi pitäisi pitää paremmin rauhassa. Siihen on huono tukeutua jos värkkää liikaa. Minulta puuttui vaihteita värkkäyksen ja jähmeän välistä. Tasainen ja eläväinen olisi voinut toimia paremmin. Lisää potkua raviin, tuli myös kommenttia välillä. Ravissa oli jo suht hyvä mutta yhä olisi voinut olla matalammalla kaulalla ja pyöreämpi. Yritin kyllä.

Laukat mentiin kaikki kerrallaan. Ensin avoajatusta ympyrällä ja sama juttu. Ulkopohkeen myötä vasen laukka oli alkuun parempi kuin yleensä. Ehkä sain samalla käännettyä lantiotani parempaan asentoon. Mutta avosta en oikein saanut kiinni. Pitkällä sivulla meno vähän levähti. Oikeassa kierroksessa Saku yritti sinkoilla uralta sisälle. Lävistäjillä oli vähän holtitonta. Kun ope käski rentouttaa kädet niin lamaannuin ja hölläsin. Saku ampaisi.

Laukkoja otettiin useampi kerta molempiin suuntiin. Oikeassa rikkoi laukan lähes joka lävistäjällä mutta sain nostettua takaisin. Lävistäjän linjaus oli molempiin suuntiin vaikeaa ja tultiin liian aikaisin uralle.

Ravi parani laukkojen jälkeen. Ei jäänyt kierroksille vaan tuli nopeasti takaisin kuulolle ja ryhdikkyys ja pyöreys paranivat. Kyllähän sen huomasi selkään. En vain tiedä mitä pitäisi tehdä erilailla että saisin tämän toimimaan jo aiemmin. Loppuraveissa oli tasainen mutta kolmikaaristen suunnanvaihdoissa jännittyi parin askeleen ajaksi. Tehtiin aiemmin tunnin aikanakin parit kolmikaariset. Sekä pidettiin välikäynnit ennen laukkoja.

Kiva tunti. Vaikka nyt vaadittiin enemmän ja työskenneltiin tehokkaammin läpi tunnin niin tuntui että Sakustakin irtosi paremmin. Kun kuskia ei paineistettu niin ei hermostuttanutkaan vaan pysyin hyväntuulisena. Silloin myös suoritin paremmin. Yritin miettiä käsiä lähelle toisiaan ja omaa painoa takaosalle. Sekä sitä ulkojalkaa. Mutta nousevat jalkani jäivät unohduksiin.

Ongelmia:
alkutunnista käteni oli liian levoton
Saku vähän liiraili kulmissa omiaan
laukka oli vähän vallatonta, varsinkin lävistäjillä
satula pyöri laukassa
pari kertaa meinasi lähteä uralta omaan suuntaansa kesken kaiken

Parannusta:
parani loppua kohti
hetkittäin sain tunnusteltua menoa
muistin ulkopohkeeni paremmin
raviväistöistä tuli kehuja
sormia ei palellut pahasti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora