Torstaina oli paluu arkeen ja sen myötä illalla Assilla
koulutunnille. Maneesille mennessä auton mittari näytti -16°C. Assi oli
minun silmääni oma itsensä enkä huomannut kiimaoireita (vaikka sellaisia
kai oli). Tosin kertaalleen uhkasi haukata ja kopautti etuhampaansa
käsivarteeni. Ei purrut. Ja tunnin jälkeen sama maneesissa käteeni.
Maneesissa
oli tänään enemmän porukkaa ja sanoisin että noin 5 hevosta kerrallaan.
Kunnes loppua kohti hiljeni ja loppumetreillä jäätiin keskenämme. Vähän
samaa vikaa kuin eilen eli olisin voinut olla vielä paremmissa ajoin.
Nyt ehdin pitkien alkukäyntien lisäksi vasta aloitella verkkaravissa kun
oli jo oma vuoro. Assin viime päivien ohjelmasta ei ollut tarkkaa
tietoa, joten varauduttiin lähtemään lähtöruudusta liikkeelle.
Ensin
hölköteltiin hallia ympäri. Muodosta ei tarvinnut välittää kunhan
eteni. Suht pitkään molempiin suuntiin. Sitten laukassa sama. Vähän
kevyempää istuntaa kuskille. Kokeiltiin myös vaihdot lennosta. Vasempaan
vaihtoi ristilaukan kautta. Oikeaan vaihtoi vain edestä mutta korjasi
takaisin vastalaukkaan eikä vaihtoa irronnut noin neljän kulman
yrityksillä. Ravin kautta vielä oikea laukka.
Tänään
ei (onneksi) tehty käyntikulmia ja salmiakkia. Ympyrän kautta raviin ja
melko pian alas satulaan. Piti pysyä irti seinistä. Jotain avoajatuksen
juttuja taidettiin tehdä. Ja keskilinjalta väistöjä uralle. Väittäisin
että ensin käynnissä, sitten ravissakin. Nämä sujuivat yllättävän
lupsakkaasti. Välillä vähän kaasuttelua suoraan ja päätyyn ympyrää.
Ympyrällä tehtiin sisään taivuttelua ja ulos väistätystä. Joitakin siirtymiäkin.
Laukassa
tultiin ensin uraa pitkin, sitten tehtiin isohkoja voltteja pitkällä keskisuoristuksella ennen kuin palattiin uralle. Oikea kierros sujui nätisti
mutta vasemman laukan nostossa jumahti. Ei tullut yllätyksenä vaan
tunsin että ei ole tarpeeksi poweria käynnissä ja ravissa. Lähdin silti
riskillä kokeilemaan nostoa. Seurauksena parit juurtumat. Ope hämmästeli
ja Assi ei tosiaan ollut tätä vielä tämän open silmien edessä
esittänyt. En osaa sanoa oliko kakkahädästä vai kiimasta vai mistä.
Sanoin kuitenkin että tyypillistä.
Sitten Assia piti
viritellä pikkukuviolla ennen uutta nostoa. Tekisi mieli kirjoittaa ympyrä mutta ope puhui
muistaakseni etuosakäännöksestä. Vikkeliä jalkoja ja käynnissä
piffikuumaksi. Eikä ravin tarjoaminen olisi huono juttu. Ehkä raippa
auttoi jotain, mutta kovin isoja reaktioita ei tullut. Lopulta kuitenkin
päästiin raviin asti ja siitä Assi puoli-itsekseen hypähteli laukalle.
Ei tuntunut olevan yhtään avuilla mutta tätä kuulemma haettiin. Pari
toistoa enkä tainnut nostaa laukkaa vaan Assi tarjosi sen itse. Hyvä
juttu kuulemma. Ja sitten samat soikiovoltit suoristaen tähänkin
suuntaan. Peileistä näytti hyvältä. Kuten myös aiemmat ravipätkät. Assi
rupesi laukkaamaan itse ja vähän kokosikin. Yllättävän tasaista ja
ryhdikästä. Välillä kuskille tuli vinkkiä irroittaa jotain polvea tai
reittä keveämmäksi.
Loppuravit sain tänään jolkotella
melko vapaalla kuviolla. Menin isoa ellipsiä uran sisäpuolella. Vahdin
että pysyy suorana ja kahden ohjan tuella. Oli sangen hieno! Molempiin
suuntiin. Eikä yhtään yrittänyt juosta alta.
Tässä
hommassa hummalle tuli myös kuuma. Open vinkistä satula pois kun tulin selästä. Talutin
loppukäynnit loimitettuna ja silti tuli vähän kiire kuivua ennen yötä.
Ongelmia:
käytti hampaitaan minussa kahdesti (ei purrut)
ei ollut läheskään joka hetki pohkeen edessä tai kovin reipas
laukkajumi lopputunnista
kuski istui yhä mutkalla
oli enemmän kiinni vasemmassa ohjassa
vasemmassa kierroksessa kartteli naulakkokulmaa
Parannusta:
liikkui letkeästi
yllättävän tasaisella tuntumalla ja pyöreällä niskalla
olipa taas kivaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora