torstai 3. tammikuuta 2019

Asiallinen Assi kouluvalkassa

Torstaina oli paluu arkeen ja sen myötä illalla Assilla koulutunnille. Maneesille mennessä auton mittari näytti -16°C. Assi oli minun silmääni oma itsensä enkä huomannut kiimaoireita (vaikka sellaisia kai oli). Tosin kertaalleen uhkasi haukata ja kopautti etuhampaansa käsivarteeni. Ei purrut. Ja tunnin jälkeen sama maneesissa käteeni.

Maneesissa oli tänään enemmän porukkaa ja sanoisin että noin 5 hevosta kerrallaan. Kunnes loppua kohti hiljeni ja loppumetreillä jäätiin keskenämme. Vähän samaa vikaa kuin eilen eli olisin voinut olla vielä paremmissa ajoin. Nyt ehdin pitkien alkukäyntien lisäksi vasta aloitella verkkaravissa kun oli jo oma vuoro. Assin viime päivien ohjelmasta ei ollut tarkkaa tietoa, joten varauduttiin lähtemään lähtöruudusta liikkeelle.

Ensin hölköteltiin hallia ympäri. Muodosta ei tarvinnut välittää kunhan eteni. Suht pitkään molempiin suuntiin. Sitten laukassa sama. Vähän kevyempää istuntaa kuskille. Kokeiltiin myös vaihdot lennosta. Vasempaan vaihtoi ristilaukan kautta. Oikeaan vaihtoi vain edestä mutta korjasi takaisin vastalaukkaan eikä vaihtoa irronnut noin neljän kulman yrityksillä. Ravin kautta vielä oikea laukka.

Tänään ei (onneksi) tehty käyntikulmia ja salmiakkia. Ympyrän kautta raviin ja melko pian alas satulaan. Piti pysyä irti seinistä. Jotain avoajatuksen juttuja taidettiin tehdä. Ja keskilinjalta väistöjä uralle. Väittäisin että ensin käynnissä, sitten ravissakin. Nämä sujuivat yllättävän lupsakkaasti. Välillä vähän kaasuttelua suoraan ja päätyyn ympyrää.

Ympyrällä tehtiin sisään taivuttelua ja ulos väistätystä. Joitakin siirtymiäkin.

Laukassa tultiin ensin uraa pitkin, sitten tehtiin isohkoja voltteja pitkällä keskisuoristuksella ennen kuin palattiin uralle. Oikea kierros sujui nätisti mutta vasemman laukan nostossa jumahti. Ei tullut yllätyksenä vaan tunsin että ei ole tarpeeksi poweria käynnissä ja ravissa. Lähdin silti riskillä kokeilemaan nostoa. Seurauksena parit juurtumat. Ope hämmästeli ja Assi ei tosiaan ollut tätä vielä tämän open silmien edessä esittänyt. En osaa sanoa oliko kakkahädästä vai kiimasta vai mistä. Sanoin kuitenkin että tyypillistä.

Sitten Assia piti viritellä pikkukuviolla ennen uutta nostoa. Tekisi mieli kirjoittaa ympyrä mutta ope puhui muistaakseni etuosakäännöksestä. Vikkeliä jalkoja ja käynnissä piffikuumaksi. Eikä ravin tarjoaminen olisi huono juttu. Ehkä raippa auttoi jotain, mutta kovin isoja reaktioita ei tullut. Lopulta kuitenkin päästiin raviin asti ja siitä Assi puoli-itsekseen hypähteli laukalle. Ei tuntunut olevan yhtään avuilla mutta tätä kuulemma haettiin. Pari toistoa enkä tainnut nostaa laukkaa vaan Assi tarjosi sen itse. Hyvä juttu kuulemma. Ja sitten samat soikiovoltit suoristaen tähänkin suuntaan. Peileistä näytti hyvältä. Kuten myös aiemmat ravipätkät. Assi rupesi laukkaamaan itse ja vähän kokosikin. Yllättävän tasaista ja ryhdikästä. Välillä kuskille tuli vinkkiä irroittaa jotain polvea tai reittä keveämmäksi.

Loppuravit sain tänään jolkotella melko vapaalla kuviolla. Menin isoa ellipsiä uran sisäpuolella. Vahdin että pysyy suorana ja kahden ohjan tuella. Oli sangen hieno! Molempiin suuntiin. Eikä yhtään yrittänyt juosta alta.

Tässä hommassa hummalle tuli myös kuuma. Open vinkistä satula pois kun tulin selästä. Talutin loppukäynnit loimitettuna ja silti tuli vähän kiire kuivua ennen yötä.

Ongelmia:
käytti hampaitaan minussa kahdesti (ei purrut)
ei ollut läheskään joka hetki pohkeen edessä tai kovin reipas
laukkajumi lopputunnista
kuski istui yhä mutkalla
oli enemmän kiinni vasemmassa ohjassa
vasemmassa kierroksessa kartteli naulakkokulmaa

Parannusta:
liikkui letkeästi
yllättävän tasaisella tuntumalla ja pyöreällä niskalla
olipa taas kivaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora