Verkkamaasto ja koulutunti

Lauantaille oli tarjolla passeli koulutunti. Sinne siis Hempalla. Kysyin saanko käydä ensin maastossa ja se passasi. Aikataulu vähän tökkäsi ja olin tallilla vasta kun tarkoitus oli olla jo menossa kohti maastoa. Hyvin ripeä varustus ja parissakymmenessä minuutissa oltiin lähtövalmiina. Kannuksia en ruvennut virittelemään. Pakkasta -7°C.

Tiitonsaaren lenkkiin menee normaalisti noin kolme varttia, joten yritin pitää vauhdin päällä. Alkumatkasta Hemppa taas hieman kiemursi kun tuli potkukelkkailijoita vastaan. En tiedä katsoiko kelkkoja vai eikö olisi halunnut lähteä. Sitten taas nokka alas ennen raveja. Ravissa nosti turpaa, halusi kulkea pää kenossa oikealle ja puri vasempaan ohjaan. Käytin useamman kerran käynnissä parantelemassa tilannetta. Ravissa yritin pitää apujen välissä muttei ihan onnistunut.

Nyt ei laukattu kuin vasta tien viimeisellä pätkällä autiotalon ohi. Yritin pitää nipussa ja annoin venyttää askelta. Käännyttiin ravin kautta ympäri ja kuitenkin vähän pukkasi uudessa nostossa. Tuli pyynnöstä alas laukasta mutta jarrutusmatka vähän venähti.

Metsäpätkä mentiin käynnissä pitkin ohjin kunnes katsoin kelloa ja totesin että myöhässä ollaan. Reitti oli lanattu jo toistamiseen ja päädyin siihen että nyt kestää ravatakin. Hemppa päästeli ihan virkkua ravia ja minä yritin himmailla. Pitkät laukkasuorat tietysti laukattiin. Vaikken ottanut heti laukkaa ja nostin muka asiallisesta ravista niin yhä tuli pari minipukkia/jalannostoa nostoissa.

Ensimmäisen suoran päässä näkyi ihmisiä, joten ei päästelty täysiä. Otin raviin hyvissä ajoin ja rupesin huhuilemaan. Lopulta huomasivat ja nappasivat koiransa kiinni. Käynnissä ohi ja Hemppa vähän tuijotteli pulkkaa. Innokas koira oli vähemmän jännittävä. Ja sitten jatkettiin karauttelua.

Vasta toisella pätkällä Hemppa rupesi venyttämään askelta ihan tosissaan. Huiput n. 45 km/h. Siltä se tuntuikin. Sitten jatkettiin ravissa risteykseen ja vain pienten käyntipätkien kautta ravattiin tallille asti. Nyt tosin otin koirakohdassa käyntiin ja taas Hemppa hätkähti ekoja haukkuja.

Oltiin pari minuuttia myöhässä mutta ehdittiin alkukäynteihin mukaan. Otin huomioliivin pois ja vaihdoin talvihanskat vähän kevyempiin. Ratsukoita oli tunnilla 5.

Oikein meille passelisti aloitettiin hommat taivuttelemalla käynnissä. Oikea kierros, ympyröitä ja voltteja. Kannuksia ei edelleenkään ollut mutta Hemppa toimi sangen kivasti. Vähän piti kopistella takasiin lisää aktiivisuutta. Mutta nyt ei sanonut (este)raipan hipaisuista mitään pahaa eikä jännittynyt. Sitten ravissa sama. Vielä huolellisemmat taivutukset ja takaosaa saisi ajatella jopa vähän ulos. Puhuikohan myös avoasennosta? Vasemmassa kierroksessa ei taidettu tehdä käyntiä ja ravissa piti taivuttaa vielä keskikropan kohdalta paremmin. Pitkillä sivuilla ratsastettiin eteen. Hemppa kyllä lähti mutta tuntui sekä kiihtyvän että menevän alamäkeen. Kuski taisi vähän väsähtää toistojen määrään. Käsky tuli lyhentää ohjia ja Hemppa rupesi vastustelemaan siitä.

Välikäynneissä muistin pidentää jalkkarit. 3 reikää lisää pituutta. Hyvä veto, sillä sen jälkeen käskettiin harjoitusraviin. Nyt ruvettiin tekemään päätyihin ympyrät ja lävistäjillä vaihdettiin suuntaa. Lävistäjillä ajatus keskiravista ja ympyröillä kootusta ravista. Tässä muut ratsukot haittasivat keskittymistäni. Jos yritin koota niin jäätiin tientukkeeksi. Eikä Hemppa kasannut vaan löystyi. Kertaalleen kevensin humman taas aktiiviseksi ja ratkaisusta tuli kehuja. Päätyihin en saanut kunnon eroja eikä löytynyt kunnon ajatusta kootusta ravista. Lävistäjillä keskityin menemään ensisijaisesti suoraan. Vähän enemmän eteen mutta ei saa vyöryä. Taas kuskilla oli oma-aloitteisuus hukassa.

Sitten jatkettiin samaa laukassa. Oikeassa laukassa sujui ihan ok ja päädyssä sai vähän koottuakin. Lävistäjät menivät yllättävän tasaisesti molempiin suuntiin. Suorana ja hallitusti uralle asti pudottamatta ja vaihtamatta. Tosin ravisiirtymät eivät olleet erityisen nättejä.

Vasen laukka sen sijaan oli taas kaamea. Ei auttanut lyhentää. Ope ehdotti eteenratsastusta. Ei auttanut. Ulkoa hellittämistä ja ns. väkisin sisälle taivuttamista. Siinä olikin sisäohjalla painoa sitten ihan tosissaan. Yritin muistella että ei saa jäädä pitämään muttei oikein auttanut. Eikä auttanut volttailu. Kovasti yritin kaikenlaista ja jatkoin sinnikkäästi tehtävällä suuntaa vaihtaen. Oikea kierros oli aina kivaa vaihtelua. Vasta ihan tehtävän loppumetreillä vasen laukka parani. Rupesi taipumaan ja keveni vasemmasta ohjasta. Työvoitto! Nautin tästä noin 1,5 ympyrää kunnes oli loppuravien aika.

Siinä sai antaa pidempää ohjaa. Hemppa pysyi kivasti tuntumalla myös pidemmällä ohjalla. Eikä lähtenyt kiihdyttelemään. Ihan pitkälle ohjalle asti ei ehditty kun oli loppukäyntien aika. Hemppa oli läpimärkä, joten fleeceloimi niskaan. Onneksi olin itsellenikin varannut lisätakin päälle.

Käytiin kävelemässä lyhyt peltolenkki ja tultiin kentän vierustaa takaisin. Hemppa sai jäädä sisälle syömään heiniä ja kuivattelemaan.

Ongelmia:
maastoreissulla oli aikataulusyistä kiire
maastossa tuli pieniä pukkeja laukannostoissa
kentällä oli alkuun taas kaamea vasemmassa laukassa

Parannusta:
oli päivän paras ratkaisu käydä maastoreissu pohjille
ratsastettavuus parani maastossa
koulutunnin tehtävät olivat meille oikein passeleita
loppumetreillä vasen laukka parani