Tätä oli taas odotettu pitkään: maastoesteiden vuoro. Taisin vähän toivoa Jatsia ja se sieltä tuli. Saattoi olla Jatsin eka kerta maastoesteillä. Ei ainakaan kovin mones. Ruuna oli innokas ja reipas mutta kuunteli kuitenkin eikä ollut lähdössä käsistä. Mukana menossa meidän leiriporukkaa yhteensä kolme ratsukkoa. Myös Anne.
Alkuun hypättiin keskikolmion esteitä ja meni kivasti vaikka jaruutusmatkat välillä venyikin.
Ensimmäinen ongelma meille oli ylämäen halkopino. Jatsilla loppui itseluottamus kesken ja tyssättiin siihen ties kuinka monesti (6?). Lopulta katsottiin vierestä kun kaverit hyppäsi sen ja yksi jäi esteen taakse vetoavuksi. Sitten päästiin siitäkin yli, tosin kaviot esteessä kopsuen.
Seuraava jännempi este oli alashyppy lammella. Oli sen verran kuivaa että se ei ollut veteenhyppy. Jatsi arpoi hetken mutta suht nopeasti päästiin alas. Yhä jännitän itse näitä alashyppyjä enkä osaa olla rennosti mukana.
Lopuksi tultiin yksitellen rata. Kivitukki, alashyppy, jyrkkä käännös polulle ja sen risuesteet sekä kolmion tolppaeste. Jatsi mennä pinkoi innoissaan enkä saanut sitä hidastamaan käytännössä yhtään. Pelkäsin että mennään polun risteyksestä ohi mutta sinne osuttiin. Samoin esteistä mentiin ehkä laakana mutta epäröimättä yli. Makeaa!
Jatsi lunasti lupauksensa ja oli tässäkin puuhassa oikein mainio seuralainen. Lisää tällaista!
Kypäräkameran tallentamat hypyt:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora