tiistai 29. heinäkuuta 2014

Alemmuuden tunteita pätevien joukossa

Eipä se reissuunlähtö koittanut vielä tiistainakaan, joten pääsin vielä tallille. Sain valita 16 ja 19 tuntien väliltä ja koska ehdin jo aiemmin niin tuppauduin sitten pätevien pienryhmään. Heppajako ei yllättänyt vaan yksi kolmesta kesän vaihtoehdosta (Jatsi, Karkki, Lilli) osui. Tällä kertaa Lilli.

Hain tamman tarhasta eikä sekään innosta puhkuen lähtenyt hommiin. Taisi kuitenkin olla mielissään viileämmästä sisäilmasta sekä vesikupistaan. Pihalla oli kaatanut vetensä, joten tallissa joi lähes koko harjauksen ajan.

Alkutunti oli suht ok. Muoto ei ollut kovin tasainen ja ope kaipasi tammaa jatkuvasti pyöreämmäksi. Kun alotettiin raviväistöt niin tuli kammottavat alemmuuskompleksit. Eihän siitä tullut mitään eikä Lilli tajunnut mitä tahdon. En tiedä auttoiko raippakaan. Jälkimmäisen kierroksen loppuun eli lähemmäs puolen tunnin veivauksen jälkeen vihdoin rupesi kelpaamaan opellekin.

Meille tehtävät oli heti alkuun turhan vaikeita. Pari kertaa väistöt käynnissä alle olisi varmasti tehnyt ihmeitä ja olisin päässyt omasta suolapatsasmoodistani eroon. Ei ihme ettei ponikaan toimi kun kuski on paniikissa kun kaikilla muilla menee hienosti ja meillä ei edes tunnista liikettä väistöksi

Karkki meni superhienosti, lisäsi entisestään omaa alemmuudentunnetta.

Laukka ei onneksi ollut pahimmasta päästä vaan rupesi myötäämään tuntumalle. Silti jätti pidätteet kuuntelematta ja vähän vyöryi. Vasen taisi olla parempi suunta.

Tunnin jälkeen saksin harjan ja hännän ylipitkistä vähän lyhkäisemmiksi.

Ongelmia:
muoto ei pysy tasaisena
hidas pidätteille
vasen pohje ei meinannut mennä läpi
yllättäen oikea kierros oli hankalampi
laukassa vyöryi salakavalasti

Parannusta:
pyöristyi kaikissa askellajeissa
väistökin rupesi näyttämään miltä pitää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora