Rauhallinen itsenäinen ja ensimmäinen minimaasto

Keskiviikon suunnitelma oli käydä maastossa ja treenata lisää koulukisoihin. Läheltä liippasti ettei päästy hyppäämäänkin mutta se jäi nyt välistä. Alkuun näytti pahalta että maastoilukin jää välistä kun ensimmäinen maastoseura ei ehtinytkään valoisalla liikkeelle. Lämmintä oli +1.

Karsinan siivous, heppa kuntoon. Siinä tosin meni hetki kun satulahuopa oli kadonnut mystisesti. Eipä muuta kuin hakemaan opea hätiin ja uutta tilalle. Minne lie mennyt, eilen oli kuulemma vielä tallella. Sitten maneesille. Siellä oli jo poni treenaamassa.

Tämän päivän missio oli yrittää ratsastaa Valma siten, ettei se hikoaisi. Huomasin nimittäin että kun ratsu muuttuu märäksi niin sen keskittymiskyky putoaa, se painuu kuolaimen alle ja juoksee entistä pahemmin alta. Nyt siis rauhallisesti liikkeelle. Käyntityöllä alotettiin, väistätystä kumpaankin suuntaan ja ympyröitä. Ravissa sama juttu. Sitten siirtymiä. Alkuverkan jälkeen välikäynnit.

Toinenkin ravipätkä ehdittiin ottaa, sitten tuli esteiden kasaajat maneesiin. Vähän harmitti etten ehtinyt laukata sitä ennen. Mutta ravissa tehtiin vielä etukäteen suunnittelemiani keskiraviyritelmiä lävistäjillä. Lähti aika kivasti mutta tuntuu että vielä enemmän olisi ollut varastossa. Hyvin tuli myös takaisin vaikka tietysti aina voi parantaa. Käynnissä yritin väistää lävistäjillä mutta esteet rupesivat olemaan edessä. Peileistä myös huomasin että aika vinkkuraa menoa. Siispä otin muutamat väistöt peilejä kohti ja yritin pitää ratsun suorana. Sitten tuli esteet siihenkin eteen.

Laukassa oli alunperin suunnitelmana ratsastaa eteen ja lyhentää. Avoimet puomiluukut pelottivat heppaa ja se otti pitkältä sivulta loikkia sisään. Kuskia pelotti että loikkii vieressä olleita esteitä samalla. Toisessa päässä ympyrän vieressä oli pelottava portti. Saatiin kuitenkin toisella pitkällä sivulla otettua vähän eteen. Jarrut toimi edelleen muttei siirtymät kovin sulavia olleet. Hetken huilaus ja sama toiseen suuntaan. En taas tiedä mistä tuuli mutta kolmisen pukkia tuli tänäänkin, joista yksi oli vähän lennokkaampi. Toinen jalustin putosi mutta pyysin silti eteen. Sitten olikin jo vähän ahdasta että minne kääntelisin kun maneesiin oli tullut muitakin heppoja.

Loppuun vielä huilaus ja hitusen ravia. Yritin taas käynnissä ja ravissa ratsastaa pidemmälle ohjalle. Hyvin orastavaa edistystä. En ihan onnistunut pitämään ratsua kuivana. Hikosi kuitenkin hyvin maltillisesti.

Sain ponin houkuteltua meille maastoseuraksi ja käytiin käynnissä lammella. Rupesi jo hämärtämäänkin, joten lyhyt matka oli ihan soppeli. Mentiin edeltä, paitsi yhden pelottavan lätäkön yli poni meni ensin kun Valma rupesi kauhistelemaan. Paluumatkalla satoi pieniä rakeita. Käyttäytyi kuitenkin hirmu fiksusti. Pitkin ohjin en uskaltanut mennä sillä tiesin että on nopea liikkeissään. Jos oltaisiin tultu perästä niin sitten ehkä paremmin. Mutta olin hyvin tyytyväinen että saatiin maastoilut korkattua. Tästä se lähtee. Toivottavasti Valman kanssa voi talvella maastoilla jo yksinkin. Testailen vasta kun on enemmän lunta ja pehmeämpää.

Ongelmia:
muutama pukki
pelottavat puomiluukut ja portti

Parannusta:
käyttäytyi pääosin fiksusti
maastoilu meni oikein hyvin