Pikkuhiljaa takaisin hommiin

Easy on ollut mahansa takia sairaslomalla. Viime viikolla kävin sitä kahdesti taluttamassa maastossa. Ekalla kerralla vähän riekkui, jälkimmäisellä kerralla oli nätisti mutta parkkiksen liukkailla vähän haukkaisi mua.

Tänään oli siis ratsastusta luvassa pitkästä aikaa. Toiveena käyntiä ja ravipätkiäkin, puolisen tuntia. Ajattelin mennä maastoon kun oli ihana auringonpaiste. Käytännössä aurinko laski kun päästiin liikkeelle. Maasto oli kivikoppurakova. Eipä paljoa ravailtu. Saaran maneesi olisi ollut hyvä vaihtoehto mutta kello oli niin paljon ettei sinnekään enää ehtinyt. Lämpötila oli nollassa.

Mentiin siis pidempi maastolenkki kertaalleen käynnissä ympäri. Alkumatka oli rasittava kun mentiin pitkillä ohjilla ja hepo veti joka ruohotupsulle syömään. En antanut syödä ja kiemurteli. Lopulta turhauduin ja otin ohjat tuntumalle. Sitä hepo protestoi nykimällä ohjia käsistä. Annoin sille hommia vähän väistättämällä, asettelemalla ja taivuttelemalla. Puri kuolaimeen ja nyki ohjia. Kun siitä vähän parani niin päästin ohjat takaisin pitkiksi ja nyt malttoi keskittyä reippaaseen käyntiin ja pysyi pois puskista.

Matkan varrella tuli kolme säikkyä. Ekalla kerralla en edes huomannut mitä säikähti. Tuli hätkähdys. Toisella kerralla säikähti lentoon lehahtavaa lintua ja säpsähti. Kolmannella kerralla en taas huomannut mitä pelkäsi mutta otti ravispurtin. Ohjat oli pitkinä mutta pidin toisella kädellä satulasta kiinni. Yhdellä kädellä sain pidätettyä vauhdin takaisin käyntiin.

Lammelta takas pehmeä yläreitti ei ollut koppurainen, joten siinä saatiin ravattua pätkä. Melko reippaasti meni. Kun päästiin takas kentälle niin hepalla ei ollut mitään hinkuja pysähtyä ja lopettaa vaan lähti kiertämään kenttää ympäri. Kenttäkin oli kova, joten ei siihen jääty vaan lopetettiin. Reilu puoli tuntia tähän meni.

Ongelmia:
vähän levoton karsinassa
alkumatka maastossa, halusi syödä ja nyki ohjia

Parannusta:
pysyi nätisti käynnissä ja liikkui reippaasti