torstai 15. marraskuuta 2012
Eilisen kertausta puomeina kiireisellä Hassella
Näemmä neljä kertaa viikossa ratsailla ei riitä mihinkään. Tuppauduin siis torstainakin tallille. Arvelin että tuskin saan Valmaa ja haaveilin menemättömistä hepoista (Reino, Vanilja, Aarre, Pyllerö). Sain kuitenkin tutun kakkosratsuni Hassen. Edellisestä kerrasta olikin jo reilu 2 kk. Hepo oli jo sisällä kun menin tallille. Huolellinen puhdistus puruista, hännän harjaamiseen ei jäljelle jääneet 5 minuuttia riittäneet. Satulalle vähän kiukutteli eikä satulavyön kiristyksestäkään tykännyt. Suitsitus onnistui hyvin. Vähän ihmettelin puuttuvia martingaaleja mutta mennyt kuulemma jo jonkin aikaa ilman. Vtj tuntui taas lämpimältä, taitaa olla se kinnerpattijalka.
Ratsukoita tunnilla oli 6. Kelinä jotain nollan tienoilla pihalla, jäistä ja koppuraista. Me maneesissa ja tunnin piti perjantaiopeni. Kuvittelin että omistaja ois pitänyt. Samaa kuin eilen mutta puomeilla ja vähän yksinkertaistettuna. Ravissa kun alotettiin niin tuntui Valman jälkeen ihan ponimenolta. Hirveää tikkausta. Tunnin aikana en pitkää ja letkeää raviaskelta löytänyt (kuin ravipuomeilla vähän siihen suuntaan). Mentiin joko nopeaa tai vähän vähemmän nopeaa kipitystä. Alkuverkoissa ravattiin jo radan poikki olevien puomien yli.
Tultiin samantyyppistä pituushalkaisijalla siirtymiä -tehtävää kuin eilen alkuun. Ravissa kulmaan voltti vähän isommassa ravissa, keskilinjalla 3 ravipuomia, välissä käyntiin, toiset ravipuomit ja kulmaan taas voltti isossa ravissa. Pitkälle sivulle 2 käyntiin siirtymää. Tätä tovi kumpaankin suuntaan. Sitten jätettiin osa kulmavolteista pois ja puomien välissä käyntisiirtymän sijaan nostettiin laukka, tehtiin laukkavoltti ja takaisin raville toisten puomien yli. Niiden jälkeen vielä laukannosto suoralla. En kummallakaan kerralla osannut tehdä vikaa nostoa oikein eli takaisin raville ennen lyhyttä sivua. Laukkavolteillakin saatiin sakkokierroksia kun hepo puski sisäjalkaa vasten ja meni kuulemma lähes ulkojalat ilmassa kenossa.
Sitten ekat ravipuomit nostettiin kasaksi ja tultiin laukalla sisään. Kulmaan voltti, kasan yli ja raviin. Ravissa ravipuomit. Sitten saman puolen laukka uudestaan ja pitkältä sivulta radan poikki kahden kavaletin yli. Väliin 3 laukkaa. Ei mitään maailman ihaninta. Laukasta raville tuli huonosti. Kun myötäsin niin poukkaisi takas laukalle. Raipan ope käski tiputtaa pois. Aiemmin salaa vähän kaipasin esteraippaa mutta hyvin pärjättiin kokonaan ilman. Kertaalleen hepo luisui ulos käännöksestä radan poikki puomille (vai olikohan silloin puolikas kavaletti). Lopuksi tosiaan radan poikki olevat puomit nousi ensin puolikkaiksi, sitten kokonaisiksi kavaleteiksi. Yksi suht tasainen kierros saatiin kun keskityin omaan tekemiseeni ja tiesin että ope tarkkailee enempi muita sillon.
Lopuksi tultiin vielä pelkät kavaletit oikeassa laukassa. Eka hypättiin vinoon ja saatiin vielä sakkokierros. Meni paremmin. Opelta tuli tunnin aikana sanomista etten kuuntele sitä loppuun vaan oon jo puolustautumassa. Tunnustan. Pääosin tosiaan kuvittelin tietäväni että mitä se aikoo meille sanoa. Kertaalleen myös tunnin yksärijunnu otti lähdöt. Hassekin vähän täpinöi mutta olin hereillä jarruttamassa.
Ihan ok tunti. Hankalaahan se taas Hassen kanssa oli. Ois ihanaa jos joskus ois niin kuuliainen ratsu että oikeasti pääsisi niiden omien ongelmiensa kimppuun ja hiomaan suorituksia. Eikä vaan yrittäisi tehdä kykyjensä mukaan mahdollisimman sinnepäin. Mutta uskon että Valman kanssa on siihen paremmat edellytykset. Hasse on varmaan kiireinen hätäilijä elämänsä loppuun asti.
Ongelmia:
kyttäsi alkuun katsomokulmaa
yksi ohimeno
oikea kierros oli hankalahko
liikaa mutiseva kuski
sisäpohje ei meinannut mennä läpi
hepo oli vähän kiireinen
Parannusta:
pyöristyi hetkittäin kivasti
vauhti ei hirvittänyt
ei hätäillyt muista kuten Valma
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora