Toinen kuski oli hoitanut varusteet paikalle ja puunannut ne, ihanaa! Minä hain Lissun sisälle ja harjasin. Toinen kuski vähän lisäpuunasi.
Rata käveltiin tuntilaisten kesken. Kutosessa oli portti, sarjan B:ssä portti ja ysillä lainelankku. Ei oikein mahdollisuuksia spurttailla kuin kutosta kohti ja se ei tuntunut hyvältä idealta. Arvosteluna siis 367.4 eli toisenkin vaiheen saa hypätä vaikka ekasta tulisi virheitä. Kurvailu oli meiltä kielletty ja lähdin hakemaan sujuvaa nollaa enkä voittoaikaa.
 |
| 80 cm ratapiirros equipesta. |
Oma lähtövuoroni oli noin neljästoista. Luokka alkoi kymmeneltä ja suunnittelin että luokan alkaessa olisin menossa verkkaan. Varusteet laitoin rataan tutustumisen jälkeen ja luokka ehti alkaa ennen kuin pääsimme ulos tallista. Pari ratsukkoa oli jäänyt alusta pois mutta onneksi yksi jälki-ilmoittautunut tullut lisää.
Kierrettiin tien kautta maneesin toiseen päähän. Maneesissa piti taas mennä toiseen päähän sileän verkkaan eli aikamoinen lenkki ennen kuin pääsin edes selkään. Kävelin vielä hetken selästä ennen kuin rupesin ravailemaan. Ei siinä onneksi mitään kiirettä ollut. Vähän vaan huoletti kun kovin moni kuulutettiin hylätyksi ja ihmettelin mitä kentällä tapahtuu.
Ravailin ja laukkailin. Vähän temponmuutoksia, mutta ratsastin aika varovasti. Lissu oli rento ja osasin pitää käden näemmä tarpeeksi kevyenä, sillä ei yhtään ravistellut päätä.
Esteverkassa jäädyin täysin ensimmäiselle kavalettihypylle. Askel ei sopinut enkä tehnyt mitään. Lissu ylitti esteen jotenkin joka jalka erikseen. Uudestaan! Kääntyikin jotenkin heikosti keskilinjalle ja pullahdettiin linjalta ulos. Toinen hyppy oli parempi. Onneksi toinen kuski oli koutsaamassa verkkamme, olin kiitollinen!
En muista tultiinko pysty kerran vai kahdesti. Ei jäänyt mieleen sähläsinkö ekan hypyn siihenkin. Okseri tultiin kerran ja se oli hyvä. Toki esteiden jälkeen oli vääriä laukkoja ja humma valui linjoilta sivuun. Ratsastin kumman varovasti ja vaikuttamatta. Lissu ei onneksi ottanut mistään nokkiinsa.
 |
| Ykkönen. ©Iida Ruonala |
Pohdin että katsotaan paljonko on aikaa omaan starttiin ja mahdollisuuksien mukaan otetaan vielä yksi hyppy ennen radalle menoa. Pari ratsukkoa vielä odoteltiin ja käveltiin. Ei hypätty enempää vaan lopuksi ravasin vähän. Maneesista pääsi siis ensin pihalle portin eteen yhden ratsukon ajaksi. Siitä oli hyvä rauhassa katsoa yksi suoritus. Ennen omaa vuoroa pääsi radalle valmistautumaan yhden ratsukon ajaksi. Meillä onneksi tähän väliin sattui sarjan muuttaminen hevosvälille, joten ehdittiin kaikessa rauhassa pyöriä katsomassa esteitä.
 |
| Missä kuskin pylly? ©Iida Ruonala |
En erikseen käynyt näyttämässä esteitä mutta käytiin pyörimässä niiden edestä käynnissä. Ei kaikkien mutta ensin erikoisempien ja lopuksi muidenkin. Lissu oli yhä rentona. Aidan vierustaa lopulta ravattiin toiseen suuntaan. Sitten tulikin jo lähtömerkki. Käänsin oikeaan menosuuntaan, tervehdin ja nostin laukan. Laukattiin aidan vierustaa eikä Lissu sanonut yleisöstä nytkään mitään.
 |
| Nelonen. Vasemmalla pilkottaa näissä kisoissa paljon kieltoja aiheuttanut kutonen. ©Iida Ruonala |
Radalla muistin ratsastaa. Tein puolipidätteet ennen esteitä ja hyppyihin tuli hyvät paikat. Ykkösen ja kakkosen väli oltiin väärässä (vasemmassa) laukassa, samoin kaareva neloselta vitoselle. Lissu ei katsellut mitään ja kuunteli. Oli oikein kivaa!
 |
| 7B. ©Iida Ruonala |
Päivän erikoisuutena unohdin radan useamman kerran matkan varrella. Luotin siihen että suunta on oikea ja vähän katselemalla este löytyy. Ainakin ennen nelosta, kutosta ja ysiä kävi näin. Kutosesta mentiin hyvin yli. Sarjalle muistin ottaa vähän kiinni. Kasille sain myödättyä ihan kunnolla. Sen jälkeen piti kaartaa läheltä vitosta mutta oltiin jo huristamassa ohi. Kaarteesta tuli siis vähän pidempi kuin olin suunnitellut. Paikka oli ihan hyvä enkä mielestäni tehnyt mitään tyhmää. Silti ysiltä tuli puomi. Rauhallinen kaarre vikalle linjalle ja niistä yli. Maalissa, jes!
 |
| Ysi, jolta lähti puomi mukaan. ©Iida Ruonala |
En harmitellut pudonnutta puomia vaan olin tyytyväinen sujuvaan ja tasaiseen rataan. Toisella kuskillaan Lissu teki nollat ja sen verran pienillä teillä että tuli sijoitus. Sen jälkeen oma puomi vähän harmitti. Tosin meidän ajallamme oltaisiin nollallakin oltu ensimmäiset ei-sijoittuneet. Pakko pitäytyä siinä että hepan eka 80-rata oli hyvä ottaa kaikessa rauhassa. Onneksi tuli lupa mennä Lissulla seuraavissakin kisoissa 80 cm. Sitä siis hinkutamme kunnes löytyy minullekin se nolla! Ja mikäs on hinkuttaessa kun Lissun kanssa oli niin nautinnollista olla radalla!
 |
| Kymppieste, kuskia jo vähän sukelluttaa. ©Iida Ruonala |
Miia videoi ratamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora