tiistai 30. huhtikuuta 2019

Pp-treenit euforiasta kiihdyttelyyn ja takaisin

Tiistaina oli taas perinteinen Heponiitty-ilta Sakun kanssa. Tarpeeksi lämmintä niin jäätiin kentälle. Unohdin taas ötökkämyrkyt mutta sain olla silti aika rauhassa. Metsäkauris tms. sen sijaan näkyi taas, 1 kpl. Ratsukoita oli tänään tunnilla 3.

Hommat aloitettiin keskiympyrällä. Käyntiä, kevyttä ravia ja lopulta laukatkin. Saku oli epäilyttävän tasainen, kevyt ja rauhallinen. Tuntui että lähinnä matkustelin ja kaikki oli helppoa. Aavistuksen lujempaa toki meni vasempaan kierrokseen. Laukassa piti istua painavasti taakse ja tuntea pompottelu tms.

Laukkojen jälkeen juoksi ravissa ja viitisen kierrosta yritin hengitellä Sakua rauhallisemmaksi kunnes tajusin että juoksemiseen pitää oikeasti puuttua. Riittävän napakka pidäte ja myötäys. Toista. Toista. Ja taas päästiin oikein näppärään menoon. Rupesi olemaan jo epäilyttävän euforista ja helppoa.

Tunnin teemana oli kuulemma pp. Olikohan se pehmeät pakarat? Jotain sen suuntaista. Tai saattaa tarkoittaa myös puolipidätteitä. Molempia tänään.

Välikäynneissä nostettiin jalustimet ylös. Ei siinä mitään mutta paljon suurempi haaste oli jatkaa sen jälkeen uraa pitkin. Vielä kun traktori tuli taas lähelle mölyämään niin zen-kuplani meni rikki ja samalla Sakukin kiihtyi ulos kuplastani.

Tehtävät vaikeutuivat tästä vielä vähän lisää. Ensin taidettiin tehdä voltteja ravissa kulmiin tai jotain ravijuttuja kuitenkin. Kiihtymistä ja liirailua. Sitten laukassa voltit päätyihin ja lävistäjällä ravin kautta vaihto. En taas kuunnellut tehtävänantoa kunnolla ja puolet meni ohi. Yritin saada Sakua kulkemaan asiallisesti ja keskittymiseni hupeni siihen.

Laukassa Saku vyöryi, volteilla pahimmin. Ja siinä kuulemma painoin sisäkättä alas, joka oli ihan väärin. En huomannut yhtään. Open edessä vasemmassa kierroksessa Saku ei kääntynyt volttiuraa vaan liiraili ulos voltilta keskelle kenttää. Vasen pohkeeni ei kuulemma mennyt läpi. Olin ihan hämmennyksissä. Otettiin aikalisä ja käynnissä pieni väistö. Silti refleksikäteni jatkoi kuulemma ohjan painamista harjan väärälle puolelle vaikeuksien tullessa. Aikamoinen skarppailu että sain kättä enemmän oikeaan suuntaan. Muuten sohellusta. Laukannostoissa ei saa keikkua sisälavan päällä. En huomannut sitäkään.

Laukkatehtävän aikana meinasi olla vähän toivotonta. Yllättävän hyvin pakka sitten taas kasautui loppuraveihin ja elämä oli taas helppoa. Ihan hyvä näemmä vähän törkkiä kuskia mukavuusalueen ulkopuolelle etten erehdy luulemaan että kaikki on pelkästään helppoa.

Loppukäynnit käytiin postilaatikolla. Ensimmäistä kertaa muistaakseni olin Heponiityn ratsulla aitojen ulkopuolella. Kunnon maastoreissut on ainakin vielä tekemättä.

Ongelmia:
vasen kierros oli kiireisempi läpi tunnin
lopun laukkavolttitehtävä (ilman jalustimia) oli hankala
kartteli kulmia
tehtävänanto jäi taas kuuntelematta
en huomannut virheitäni

Parannusta:
alkutunti ympyrällä meni käsittämättömän hyvin
sain istuttua laukassa painavasti taakse
tajusin lopulta tehdä ravijuoksun hillitsemiseen riittävät puolipidätteet
loppuraveissa pakka oli taas hallussa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora