keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Reipasta menoa pikkuradalla

Keskiviikkonakin päivälämpötila kipusi kahteenkymmeneen. Auringon laskuaika etelässäkin venyi jo yhdeksään. Kahdenkympin kelissä ajelin tallille, kerrankin hyvissä ajoin. Suunnittelin käveleväni alkukäynnit pihalla. Ajoitus oli täydellinen, sillä tuntikaveri tuli samaan aikaan pihalle ja lähti meille seuraksi (vetoavuksi ja mörönsyötiksi).

Käytiin pyörähtämässä pikkulenkki patsaalla. Assi oli tolkusti mutta välillä tuntui vähän jännittyvän. Välillä kiihdytteli käynnissä edelle mutta risteyksessä ei mennytkään vaan lähti peruuttamaan, lähes kaverin päälle. Näihin tilanteisiin ei opi reagoimaan kuin enemmällä maastoilulla. Mutta maneesiinkin päästiin nyt ihan sujuvasti ratsain.

Käveltiin siellä vielä tovi. Odottelin open ohjeet ja tein alkuverkan sen mukaan. Ravia, lepokäynti, toinen laukka, hetki käyntiä ja pikaisesti toinen laukka. Aika varmistellen kevyesti. Assi liikkui ihan letkeästi eteen mutten ollut ihan varma että menee nimenomaan jalastani eteen. Raipan vaihdoin taas pidemmäksi. Kakkojen takia hidasti mutta sain komennettua pysymään liikkeellä.

Ensimmäisenä esteenä hypättiin ristikkoa (kuvassa este numero 4) vähän vinkeästi ympyrällä molempiin suuntiin. Lähestyminen oli itselleni molemmista suunnista vähän hankala mutta toisella kerralla onnistui jo sujuvammin. Kerran tultiin ilman paikkaa ja olin lähdössä hyppyyn jo kauempaa. Assi otti vielä yhden askeleen. Ei kovin tyylikästä.

Oma näkemykseni päivän radasta.


Sitten saman esteen eteen (keskemmäs maneesia) tuli n. 5 metrin päähän maapuomi. Pikkuisen huojuttiin yhä linjauksessa mutta ihan ok.

Seuraavaksi hypättiin punainen pysty (este 1) kohti päätykulmaa ja pitkän sivun linja (2 ja 3) kuudella laukalla. Meille 6 tuli sangen itsestään. Jossain tässä vaiheessa tuntia oli kunnon ahaa-elämys kiinni olevista jaloista. Hypyissä oli paljon helpompi olla kun pidin pohkeet kiinni.

Toisella kerralla Assi heräsi ja piti jo pidättää kuuteen. Ope sanoi että hyvin ratsastettu paikka lähemmäs. Sitten tultiin vielä toisen pitkän sivun kolmoissarja: 2 ja 1 laukkaa väleihin. Viimeinen okserina. Oikein siististi. Me tultiin tämä siten, että otettiin pitkän sivun linja (toiseen suuntaan) pohjille ja siihen piti tulla 5. Vaikka mielestäni edettiin hyvin niin silti tultiin linja kuudella.

Rata tultiin vain kertaalleen. Punainen (1), linja (2 ja 3), vihreä (4), sarja (5a-c), tiukka käännös kolmosesteen sisältä, suoran eka (6) ja vinohypyt (7 ja 8) loppuun. Nyt venyi suoran viidellä. Sarjalle imi oikein kunnolla ja sen jälkeen oli liikaa vauhtia kaarteeseen. Pullahti ulos. Kamala mutka ja vihellellen korjasin reitin takaisin linjalle. Käynnin ja ravin kautta. Vinohyppyihin tuli aavistus kiemuraa muttei tultu niitä enempää.

Sakkokierroksella tultiin pelkkä sarja, käännös ja pysty. Nyt en saanut käynnistymään ihan niin hyvin pohjille kun aloitettiin suoraan sarjalla. Silti riittävällä energialla sisään. Eikä se käännös onnistunut vieläkään kovin sujuvasti. Vähän paremmin sentään. Pystyn jälkeen otin laukkaa sarjan ohi ja okserin takaa vielä kerran reittiä pitkin, tosin nyt vähän väljemmin. Vihdoin kääntyi mistä pitikin. Seuraavalle kerralle toivoin lisää kääntötehtäviä.

Hetken kävely, lyhyehkö loppuravailu ja loppuun taas talutus. Nyt ehdin kunnolla purkamaan esteitä ja pääsin tiirailemaan korkeuksia. Suurin osa näytti olevan 65 cm. Jotenkin odotin vähän enemmän. Ehkä 70?

Ongelmia:
päätyjen ratsastus
olin alkutunnista kerran hyppäämässä ennen Assia
aavistus kiemuraa lähestymisissä välillä
tiukka käännös sarjan jälkeen

Parannusta:
ei pukkeja eikä pudotuksia
ponnistuspaikat olivat tänään hyviä
sain ahaa-elämyksen kiinni olevista jaloista
imi välillä hienosti eteen
ei ollut ihan pilkkopimeää kun poistuin tallilta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora