perjantai 12. huhtikuuta 2019

Tyytyväinen, seesteinen ja levollinen

Perjantaina pidettiin vielä viimeiset kouluratsastustreenit ennen sunnuntain harkkakisoja. Tallissa Assi oli rauhallinen. Ratsain liikkui alusta asti yllättävän kivasti. Aktiivinen käynti. Ravissakin jalasta eteen. Melko pian otettiin laukkaverkkakin.

Laukassa ope toivoi avoajatusta pitkille sivuille. Assi kun halusi itse heittää perää sisään. Avo taisi tuntua hankalalta sillä pudotteli laukkaa useamman kerran pois. Luulin että johtui tyhjennystarpeesta mutta mitään ei tullut ja jumittelu jatkui. Kunnolla eteen ja lopulta pysyttiin laukassa.

Välikäyntien jälkeen otettiin siirtymien avulla avuille. Käyntiä ja ravia ympyrällä. Ensin oli hidas reagoimaan, sitten rupesi kiiruhtamaan ja piti huolehtia että rauhallinen meno säilyy eikä lähde viipottamaan. Taas vaadittiin noin kymmenkunta toistoa että kuski rupesi ajattelemaan rentoutta käsiinsä. Se paransi siirtymiä roimasti.

Sitten lähdettiin tulemaan rataa. En saanut aitoja enkä korvikkeita mutta urat tehtiin vähän seinien sisäpuolelle oikeiden mittojen mukaan. Ohje oli että jos jotain menee pieleen niin heti uudestaan. Ohjelmana FEI lasten esiohjelma A (he B).

Alkupysähdys otettiin kahdesti. Katso tuomarin pään yli. Ajattele yhden käyntiaskeleen kautta seis. Se auttoi. Ylöstuijottelu tuntui vaikealta. Suju eteen niin kiemurtelee vähemmän. Sen tiesin jo valmiiksi. En muista tuliko lyhyestä lävistäjästä kommenttia.

Nelikaarinen tuppasi alkamaan huonosti. Ensimmäiset kaaret olivat kankeita ja väärän kokoisia. Viimeiset kaksi sujuvia ja letkeitä. Vaikka kuinka ajattelin nelikaarisen jälkeen laukkaa niin meinasin unohtaa nostaa sen. Molemmat nousivat kuitenkin joka kerta helposti pyynnöstä. Muoto taisi kadota nostossa ja aktiivisuus olisi voinut olla parempi. Alkuun rullailtiin useampia voltteja. Hienosäätöä 15 metrin koon hakemisessa. Toiseen suuntaan (jota tuomari ei niin hyvin näe) en juuri miettinyt kokoa.

Lopputunnista maneesiin tuli talutettava ratsu ja tuntui siltä että eivät oikein seuranneet huikkailujani. Omat pasmani levähtivät kun pelkäsin että joudun väistelemään. Vähän yllättäen Assi vaihtoi lävistäjän alkumetreillä laukan. Kääntö paluusuuntaan oikealle ja uudestaan. Ei tapahtunut toiste. Siirtymät lävistäjällä kai ihan kelpoja. Kertaalleen vähän kompastui ja se huononsi. Toisessa laukassa muuten aika samat jutut mutta ravisiirtymä A:ssa oli hankala. Töks, löysä, etupainonen, liian aikaisin. Hengitä raviin. Harmi etten osannut hengittää siirtymää täsmällisesti. Käyntisiirtymässä taisi olla vähän samoja vikoja. Käynnissäkin oli jotain korjattavaa mutten muista mitä.

Hetken huilaamisen jälkeen tultiin vielä nelikaarisesta käyntiin asti uudestaan. Nyt meni jo huomattavasti paremmin. Nelikaarinen symmetrisemmin. Laukassa oli letkeä ja sain vaikutettua. Rupesi tuntumaan yhteistyöltä.

Enkä muista enää että ravattiinko vielä loppuun. Ihan lopuksi kuitenkin talutin taas. Olin tyytyväinen ja tästä tuli taas hyvän mielen tunti. Vähän lisää tasaisuutta ja jumit pois niin olisi todella hyvä. Otsikko kertoo mielentilastani kun lähdin tallilta kämpille.

Ongelmia:
alkulaukoissa yritti pudotella/pudotteli avosta raviin
nelikaarisen ensimmäiset kiemurat
siirtymät, varsinkin alas
kun heräsi niin meinasi lähteä taas juoksemaan alta
kakkaus ei onnistunut ravissa, sain kuitenkin pidettyä käynnissä
15 metrin volttien ko'oissa oli vähän hakemista
kuskin keskittyminen herpaantui talutettavasta hevosesta
Assin kyljessä olevat jäljet hiertyivät pohkeestani, kannus ei osunut sinne asti

Parannusta:
kivan lennokasta menoa
hienosäätö onnistui ja meno parani

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora