maanantai 29. huhtikuuta 2019

Paras hyppy koskaan täällä

Maanantaina pääsin taas hyppäämään Assilla. Nyt keli oli vähän viilennyt, mutta taisi olla +14°C mennessä. En ollut kovin hyvissä ajoin mutta taas samaan aikaan pihalla kuin tuntikaverikin. Lyöttäydyin Assin kanssa vanaveteen alkukäynneiksi pihalle. Assi lähti käynnissä kiireellä perään mutta sitten pohti että pitäisikö sittenkin vähän jännittää ja hidasti. Muutamat pikkusäpsyt otti. Ensimmäisestä nosti kaikki jalat kerralla ilmaan ja sitten laskeutui aloilleen. Tai siltä se ainakin tuntui. Kaveri otti kipinää. Myös myöhemmistä pikkuhätkyistä. Yhdestä en ollut edes varma että tuliko yhden jalan kompastus vai säikky. Kovin jännittyneeltä Assi ei kuitenkaan tuntunut.

Maneesin ovista päästiin nyt oikein sujuvasti ratsain. Alkukäyntejä tuli lopulta reilu 25 minuuttia open kasatessa tehtäviä. Otin sitten vähän kaverin imussa verkkaravit ja laukat ilman erillistä ohjeistusta. Assi ei ollut ihan skarpeimmillaan mutta en ollut kyllä minäkään. Käyntiä tuli taas reilusti väleihinkin. Säästelin taas vähän selkääni ja olin melko paljon kevyessä istunnassa.

Ensimmäisenä tehtävänä tultiin taas laukansäätelyä suoralle puomilinjalle. Reippaasti 5 laukkaa. Oikea kierros. Ensin kaksi vähän huonompaa kertaa, kolmas oli sangen hyvä. Ehdottelin opelle että joko riittää mutta käski tulla vielä. Sitten taas muistaakseni yksi huonompi ja sitten hyvä, taas minulle olisi riittänyt. Ope halusi että tekisin hyvän siten että näkisi itsekin. (Mitäs ei katsonut.) Sitten taisi taas tulla huonompi ja lopuksi kelvollinen, se riitti. Hetki käyntiä ja vasen kierros.

Hetki sitten oikeassa kierroksessa oli sellainen olo ettei ope juuri katsonut. Nyt vasemmassa kierroksessa tuntui siltä ettei varmasti ehtinyt katsoa kaveria. Mutta täsmäohjeet meille oli tietysti kivoja. Vielä rennommin ja parempi paikka ensimmäiselle puomille.

Seuraavana puomitehtävänä oli aiemmalta tunnilta tuttu kolme puomia ympyrällä. Käännä ulkojalalla, keskeltä yli. Ensin vähän liirailtiin. Vasemmassa tuli n. 4, 4 ja 5 askelta. Välillä kuudeskin. Oikea kierros oli paljon sujuvampi ja tultiin useampi kierros 3, 4 ja 5. Ei tämä silti liian helppo tehtävä ollut. Aika pienellä ympyrällä siinä pyörittiin.

Esteistä taidettiin tulla ensin keltaista estettä ristikkona. Maapuomi taisi olla jo tässä kolmen laukan päässä esteen edessä. Rauhallisempi ylävartalo, käsi liikkuu harjaa pitkin eteen. Kertaalleen tultiin oikein siististi. Assi yllätti ja takkikulmaan tehty voltti sujui ilman poisliirailua. Mutta meidän piti ottaa laukasta suoraan käyntiin eikä saanut lässähtää raviin. Este nousi ja tultiin ehkä neljästä viiteen kierrosta.

Seuraavaksi sama homma okserille. Lyhyt, koottu laukka lähestymisessä. Tajusin onneksi heti ensimmäisellä kierroksella että maapuomin jälkeen pitää sujua eteen. Silti väli jäi ekalla kerralla vähän pitkäksi. Huolellisemmin seinälle esteen jälkeen, käski ope. Okseri näytti korkeuteensa nähden aika pitkältä. Esteen noustessa muuttui sopusuhtaisemmaksi. Tätäkin tultiin useampi kierros. 80 sentin hyppy oli superhieno! Ope kehui että hienoin hyppy, jonka Assi on näillä tunneilla koskaan esittänyt. Mainiota! Ja osasin olla itsekin hypyssä jalat alhaalla ja kiinni. Sekä ensimmäisen kerran jälkeen sain Assin törkittyä uralle ja voltattiin kulmassa olevan tuolin ympäri.

Kertaalleen alastulon jälkeen tuli pukki. Arvelen että törkkäsin vahingossa kannuksella ja Assi reagoi siihen. Okseri nousi ja meidätkin laitettiin hyppäämään. Sujuvasti vaan ja kauniisti yli. Toisesta reunasta 90, toisesta vähän vajaa 85. Hypyn jälkeen totesin ettei ehkä olla aiemmin hypätty Assin kanssa noin suurta. En muista ollaanko menty yli kasikymppisiä. Ja alitajunnassa oli pelko että kestääkö Assi.

Tuntui siltä että tuntia oli kestänyt jo vaikka kuinka ja vielä oli viimeinen tehtävä eli keskilinjan sarja hyppäämättä. Väli taisi olla jotain 7 metrin pintaan. En muista enää mitä kuulin mitaksi. Pysty ja okseri. Nyt sai sujua reilummin. Taas tultiin ensin vähän pienempänä. Vasen ja oikea kierros. Nousi välillä. Vasemmassa Assi ajautui esteiden oikeaan laitaan ja vähän jo pelkäsin että osutaanko tolppien väliin ollenkaan. Oikeassa päästiin keskemmältä. Ja taas päätyyn asti ja kulmaan voltti. Eikä mitään arpomista kulmaan menosta, jes! Tässäkin okseri oli lopuksi 80 cm.

Ope ehdotti että me tultaisiin vielä koko homma putkeen. Nyt maapuomit heivattiin välistä pois. Minä ehdottelin että meni niin kivasti että voitaisiin jo lopettaa. Ope oli sitä mieltä että nyt kuskilla olisi hyvä tilaisuus vielä treenata. En sitten kieltäytynyt.

Oikeassa kierroksessa sujuen pystylle. Oikein nätti hyppy ja laukkakin vaihtui. Pelkäsin ettei taituta kaarteeseen kulmasta keskilinjalle mutta se meni oikein mallikkaasti. Kulmaan vähän hyytyi, joten ajoin varmuuden vuoksi vähän liikaa eteen. Tultiin sitten pystylle vähän turhan juureen ja välissä piti venyä vielä enemmän. Tämän toki unohdin heti kun se oli tapahtunut. B-osan eli okserin jälkeen löi tyhjää enkä muistanut kumpaan suuntaan piti kääntyä että löytyy viimeinen okseri. Menin vasemmalle ja se oli oikea ratkaisu. Sujuva laukka muttei liian pitkäksi. Assi vähän arpoi lähestymistä ja kiemursi laukanvaihdot esteen eteen. Sujuvasti kuitenkin nätillä hypyllä yli. Ihanaa!

Se riitti sitten meillekin. Tallikaveri tuli tässä vaiheessa kurkkimaan tuntiamme eikä nähnyt hyppyjämme. Siinä olisi ehkä ollut mahdollisuus saada todistusaineistoakin. Vaan taas jäätiin ilman.

Hitsin pimpulat kun oli taas kivaa!

Tallilta pääsin lähtemään kympiltä pois eikä ollut kuin vasta hämärähköä. Luulin että lämpö putosi vähän alle kympin mutta auton mittari näyttikin vain +2°C. Huh!

Ongelmia:
toin välillä huonoihin paikkoihin, varsinkin puomeilla
kerran vähän kolautti esteeseen
isommilla esteillä lähestymisissä oli Assilla vähän kiemuraepäröintiä
en huomannut kun eteni riittävästi

Parannusta:
isommille oksereille hienoja hyppyjä
eteni sopivasti
ei tuijotellut kulmia!
+Assi liikkui seuraavana päivänä ilman jäykkyyksiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora