Hyvän mielen vinohyppyjä

Keskiviikkona sain vihdoin revanssin Assin kanssa kisojen jälkeen. Kovasti arvoin etukäteen mitä tehdään ja päädyin lopulta estetuntiin. Se on takuuvarmemmin hyvän mielen tunti molemmille. Tallille mennessä auton mittari näytti korkeimmillaan +15,5°C mutta laski pari astetta tallin pihalle. Aurinko paistoi. Lähtiessä oli n. +5°C.

Assi oli tallissa hyvin rauhallinen. Jopa unelias.

Alkukäynneissä selkääni yhä vähän jomotti (unohdin ottaa särkylääkkeen ennen tallireissua) ja mietin että onneksi ei ole koulutuntia luvassa. Estetunnin voisin killua tarpeen mukaan kevyessä istunnassa. Aurinko paistoi maneesiin ja Assi vähän arasteli aurinkoläikkiä ja varjoja.

Ehdittiin kävellä runsaasti open kasatessa tehtävät. Lopulta viimeisten kasausten lomassa tuli ohje ottaa ravia. Ihan alkuun Assi taas vähän nyki ohjia ja oli epätasainen. Yritin pitää käteni rentoina ja jalat mahdollisimman puristamatta. En käskenyt vaan pyysin, vaadin reaktion ja hölläsin. Oma määrätietoisuus pyynnöissä oli tänään parempi. Assi tasoittui ja rupesi liikkumaan paremmin (eli reippaammin). Juuri kun oltiin ravissa pääsemässä vitosvaihteeseen niin tuli kehotus kävellä hetki. Samalla vaihdettiin raippa taas pidempään jottei tarvitse irrottaa kättä ohjista.

Laukassa tehtiin edelliskertojen tapaan vähän temponmuutoksia. Jalasta eteen ja jos ei mene niin heti raippa. Välillä kokoaminen mutta aktiivisuuden pitää säilyä. Sehän olikin hankalaa alkuun. Taidettiin mennä jokunen kierros molempiin suuntiin. Säästin selkääni ja olin kevyessä istunnassa. Ope kehui että istuntani näyttää todella hyvältä ja totesi että kevyen istunnan harjoituksia pitäisi tehdä enemmän.

Sitten tultiin yksittäistä pystyä, edessä maapuomi ja väliin 2 askelta. Ensin vasemmasta. Maneesissa olleet 2 muuta ratsukkoa pysähtyivät siksi aikaa. Yksi vähän löysempi hyppy mutta muuten oikein siistiä ja tasaista suorittamista. Tämän jälkeen maneesi tyhjeni muista hevosista ja toisen kuski lähtiessään huikkasi että näyttivätpä meidän hyppymme siisteiltä (tai jotain vastaavaa). Olipa mukavasti sanottu!

Sitten tultiin vinohyppyjä toiselle pystylle. Keskilinjaa ovelta kohti peilipäätyä. Esteen edessä oli maapuomit kujana ohjaamassa reittiä. Eikä este ollut edes pahasti vinossa. Pientä kiemuraa ja kun yritin jatkaa suoraan kohti peilejä niin Assi kauhistui aurinkoa ja jähmettyi. Se ei kuulemma kuulunut tehtävään, eli sai kääntää aikaisemmin takaisin uralle.

Tultiin tätä molemmista suunnista. Vähän oli hankaluuksia nähdä paikkaa. Ensin jäätiin vähän kauas. Tuo lähemmäs. Ei ihan noin lähelle. Vähän isommassa laukassa. Sain korjattua. Sitten ope käänsi esteen toiseen suuntaan vinoon ja tultiin kahdeksikolla molemmat suunnat. Irtosi jopa kaivattu vaihto. Lopetussuunta ei ollut selvillä niin jatkoin suoraan. Nyt päästiin käyntiin suoralla ilman kauhisteluja. Enkä muistanut keskittyä mihin laukkaan lopetettiin.

Sitten ope käänsi ohjauspuomikujan lähemmäs ovea ohjauskulmaksi. Tultiin peilin luota vihreä pysty, kaarevalla linjalla ruotsalaiselle okserille (ei maalinjaa) ja siitä puomikulman sisältä vinohypylle. Kaarevalle linjalle toivottiin 6 tai 7 askelta. Etukäteen pelkäsin että okserin jälkeen Assi villiintyy ja pukittaa. Näin ei onneksi käynyt. Assi hyppäsi ensimmäisen pystyn uraa kohti valuen (eli oikealle) ja matkaan tuli ylimääräistä mutkaa. Taisin vielä olla hyppäämässä ennen heppaa. 8,5 askelta ja vielä vähän tuijotusta okserille. Loppu sujui hyvin. Vähän parani toistoilla. Vasta kun ope seisoi ekan esteen jälkeen tukkeena uralla niin päästiin hyppy suoraan. (Eikä vieläkään vasemmalle, jonne jatkettiin.)

Lopuksi tultiin tämä 3 esteen tehtävä toisesta suunnasta. Eli ensin vinohyppy kohti ovea, sitten okserille ja vielä kaareva linja pystylle. Jossain välissä esteet nousivat. Nyt jo ihan hypättävän kokoisia, jossain 80 cm kieppeillä.

Vinohyppy ihan ok. Sitten Assi ei lähtenytkään jalasta eteen ja okserille tultiin vähän hitaasti. Kaarevalle linjalle en kääntänyt ollenkaan kun Assi valui valmiiksi oikeaa pohjetta vasten. Tultiin vinosti esteelle, huonolla linjalla ja vinolla hevosella. Vielä vähän hidastikin mutta päästiin yli. Vaaditut 7 laukkaa. Taidettiin jättää ykkönen pois ja tultiin uraa pitkin okseri ja pysty. Nyt parempi laukka alle. Okseri sujui paremmin ja sain ohjattua paremman tien. Ei siitä silti tasaisen kaarevaa tullut ja lopuksi meinasi tulla kiire esteelle. Pieni kulma reittiin mutta nyt suorempana yli. Paljon parempi. Siihen oli hyvä lopettaa.

Käveltiin hetki ja sitten hölkkäilin tovin. Meinasi kiirehtiä mutta tasoittui taas oikein kivaksi. Lopuksi taas talutin loppukäynnit. Tai tunnustan että nostin ohjat kaulalle ja kävelin vieressä. Mutta hyvin Assi seurasi ja pysähtyi mukanani vaikken pitänyt kiinni. Jos paikalla on muita tai ovet auki niin en tietenkään ole noin leväperäinen.

Ongelmia:
alkuverkassa Assi tuijotteli aurinkoläiskiä, myöhemmin heijastuksia päädyn peileissä
välillä tuntui hengästyvän paljon tavallista enemmän (lämmin ilma syynä?)
hyppäsi pystyä vahvasti kohti uraa viettäen
ainakin kerran olin hyppäämässä ennen Assia
kaareva linja okserin ja pystyn välissä oli päivän vaikein osuus

Parannusta:
ope kehui kevyttä istuntaani
Assi ei katsellut esteitä
ei pukkeja
saatiin hienosäädettyä menoa paremmaksi
oli kivaa!
Assin kyljen jäljet eivät tänään hiertyneet pohkeistani (vaikka oli myös kannukset)
selkääni ei sattunut tunnin aikana ja ratsastuksen jälkeen oli vähemmän kipeä kuin ennen