 |
| Aprillipäivän yllätysvarsa Tallinmäen Tapaus. |
Lämmintä oli aurinkoinen +7°C. Suunnitelma oli käydä ainakin alkuun maastossa ja sitten ehkä pyöritellä vähän kentällä. Tarjolle tuli puomitunti ja aikatauluni passasi siihen hyvin.
Hemppa piti käydä houkuttelemassa parinkymmenen metrin päästä pihatosta. Oli hyvä että aikatauluni oli väljä, sillä karvaa irtosi tuhottomasti. Pyörittelin sitten oikein ajan kanssa sitä vähemmäksi. Hempan varusteet olivat vaihtuneet lähes kokonaan sitten viime käynnin. Remonttiturpis, kaarevat jalustimet. Samalla näemmä uudet jalustinhihnat sillä 135-hihnoihin piti tehdä kierteet. Ratsastuksen jälkeen helpotin tilannettani ja tein parit lisäreiät.
Hyppäsin Hempankin kyytiin oikealta puolelta. Ei sanonut siitä tänään mitään. Itseltäni se rupeaa sujumaan sangen näppärästi nyt kun sitä on satunnaisesti Assin kanssa tehnyt. Vaatetukseksi poolo ja välikausitakki. Alkumatkasta tuntui paljolta mutta varjossa kävellessä tuuli ja meinasi tulla viileä.
Aloitettiin siis maastolla keskenämme. Lievää kiemurtelua alkumatkasta muttei tarvinnut komentaa. Tiet olivat kuivuneet aika koppuroiksi. Ravissa kopisi. Kauempana oli pehmeämpää. Ensimmäiset pari raviaskelta tuntuivat aika könkiltä mutta meno tasoittui nopeasti. Kovimmat paikat mentiin käynnissä. Isolan ohi tietä pitkin.
Meno oli ravissa sangen nahkeaa. Eteni kyllä mutta haluttomasti. Ja oli taas kaula mutkalla oikealle. Lopulta tie pehmeni sen verran että otin laukkaakin. Ei siinäkään mennyt lujaa, alle 20 km/h. Tänään aloitin helpommasta eli oikeasta.
Lähdin kokeilemaan Kotakankaan reittiä metsän poikki. Käynnissäkin meno oli matelua. Alkupätkältä reitti oli sula mutta metsässä lumella/jäällä. Meno hidastui entisestään ja totesin lopulta että lähdetään takaisin. Onneksi kotia kohti askel venyi paremmin. Kun tultiin takaisin tielle niin Hemppa hypähti itsekseen raville. En torunut vaan nostin laukan. Pyysin vasenta mutta tuli oikea. Annoin olla ensimmäisen suoran oikeassa. Kaarteen jälkeen lähdin vaihtamaan ravin kautta. Pari kertaa vielä ehdotti oikeaa kunnes irtosi vasen. Aika köpöä menoa eikä oikein rullannut. Lopulta vähän maiskuttelin lisää vauhtia mutta huiput olivat n. 26 km/h. Hempaksi siis todella rauhallista.
Käveltiin Kotakankaantien päästä tallille ja olin parikymmentä sekuntia määräajan jälkeen kentällä. Aika tarkkaa. Mistään ei myöhästytty vaan saatiin kävellä vielä kymmenisen minuuttia ennen kuin mitään tapahtui.
Seuraavaksi luvassa siis kahden ratsukon puomitunti. Alkuun mentiin askellajit itsenäisesti läpi. Odotin hitailua ja kankeilua mutta Hemppa olikin aika hyvä. Laukassa piti antaa olla vähän pidemmällä ohjalla jotta pysyi rennompana. Vasemmassa laukassa vielä pidemmällä ohjalla. Vaihdatin tynkäraippani tavalliseen estemalliin. Alkutunnista pidin sitä sisäkädessä. Oikeaa laukkaa nostaessa tuli todella löysä nosto ja enempiä ajattelematta napautin raipalla pohkeen taakse. Hemppa pukitti. Ihan arvattavaa. En käyttänyt raippaa enempää mutta komensin reilusti eteen. Huikkasin opelle että minä aiheutin sen. Ympyröitä ja uraa pitkin sujuen. Yllättävän hyvä tosiaan.
Alkuverkan jälkeen yritin riisua takkia. Avasin vetoketjun ja kamala viima tuli sisään. Totesin huonoksi ideaksi ja nostin vain hihat ylös. Se oli hyvä ratkaisu.
Puomeja ei ollut ollenkaan tarjolla vaan aloitettiin kavaleteista. Kuulemma kaikki alle 80 cm ovat puoliverisille puomeja. Kavaletin yli ympyrä ja sitten kahden kavaletin linja. Pidä ratsu suorempana. Vedettiin oikein nätisti ja tyylillä molempiin suuntiin. Ensin 6 askelta väliin, sitten vähän sujuvammin viidellä. Tuntui ihanan helpolta ja kotoisalta! Molempiin suuntiin ajattelin vasenta lapaa haltuun. Kääntäminen ulkopohkeella. Ja tänään näin paikat kavaleteille vaikken tuijottanut niitä. Tulivat jotenkin itsekseen.
Lopuksi Hemppa vasemmassa kierroksessa vähän tuijotti lähtevää autoa linjan päässä. Vaihtoi laukan jälkimmäisellä vääräksi ja kanttasi sisään. Sakkokierroksella laukka vaihtui jo ekalla kavaletilla vääräksi.
Sitten tultiin kavalettikorkeuksilla olevia esteitä. 4 askeleen linjalla portti ja portti. Kaarevalla linjalla n. 7 askelta kavaletti ja lankku. Rentoa ja sujuvaa laukkaa, kaipasi ope. Hemppa vähän katseli ekaa porttia. Taisi tikata eteen vielä yhden askeleen. Jotenkin siten kuitenkin etten ollut hypyssä ihan mukana ja esteen jälkeen hääräsi jotain omiaan. Saattoi olla että piti torpata poukkoiluaikeita, en muista kun kaikki tapahtui niin äkkiä. Valui kuitenkin linjalta ulos ja hidasti. Oltiin noin 2 askeleen päässä seuraavasta esteestä käynnissä. Totesin että treeneissä en lähde käskemään tästä vaan otettiin suosiolla uusi lähestyminen linjalle. Tositilanteessa olisin patistanut siitä eteen. Yhä tuli aavistuksen ilmavammat loikat mutta nyt päästiin molemmista yli. Kaarre kavaletille oli oikein sujuva. Ahdas 8 lankulle ja sen jälkeen yritti vähän pomppia omiaan. Nopeasti tilanne oli kuitenkin hallussa ja pääsin kiittämään.
Toisella kierroksella aloitettiin suoralla kavalettilinjalla (vasen kierros), sitten 4 laukan linja toiseen suuntaan ja aavistuksen lyhennetty kaareva linja lankulta kavaletille myös toiseen suuntaan. Kaverin lähtiessä liikkeelle Hemppa otti tänään useamman kerran vähän kierroksia siitä.
Kavaleteilla laukka saattoi taas vaihtua vääräksi ja Hemppa korjasi päädyssä omaan tapaansa raviaskeleen kautta. Porttilinja oikein siististi. Lankulla tuli taas pomppuvirtaa ja Hemppa oli sen jälkeen kiihdyttelemässä johonkin omaan suuntaansa. Vähän ronskimmilla pidätteillä homma haltuun ja ahdas 7 kaarelle.
Luulin jo että olisi riittänyt mutta saatiin suora kavalettilinja sakkona. Ihanaa! Pidä vasen laukka. Se olikin helpommin sanottu. Jos hölläsin vasemmasta ohjasta niin turpa kääntyi oikealle ja lapa pullahti vasemmalle. (En tosin edes kokeillut vaan tiesin kokemuksesta.) Tein siis vasemmasta puolipidätteitä ja yritin pitää lavan hallussa. Reitti piti ajatella ellipsin kaareksi. Ensin tein ihan liian loivan kaarteen pari kolme kertaa. Lopulta ope meni keskelle seisomaan apumerkiksi. Hemppa otti ekasta hypystä kierroksia ja oli välillä vähän villinä. Osuttiin kuitenkin tehtävälle. Mutta tuli paljon vääriä laukkoja. Lopulta uskoin että sisäohjasta pitää oikeasti höllätä kunnolla ennen hyppyä. Yrittää pitää Hemppa rentona. Sitten onnistui. Kysyin että riittikö hypyt ja vastaus oli että saa tulla vielä jos tahtoo. Emmin hetken ja totesin että mennään nyt vielä. Ei jäänyt kaivelemaan että onnistui tuurilla vaan tuli toinen onnistuminen putkeen. Ehkä oikeasti tajusin jotain.
Aikamoista tasapainoilua Hempan kanssa tässä. Vasemman ohjan käyttö on tarkkaa. Jos löysää tai pitää liikaa niin tuloksena on väärä laukka.
Loppuravissa oli taipuisa ja sangen tasainen. Yhä huolehdin suoruudesta. Hemppa hikosi jälleen märäksi ja vähän yllätyin kun taas löytyi vaahtoakin. Loppukäynnit käytiin takapeltolenkin kautta. Empimättä lompsi lätäköiden läpi.
On Hemppa vaan niin ihana! Sen kanssa on niin tuttua ja helppoa. Hyvin mystisesti myös selkäkipuni katosi tälle reissulle.
Ongelmia:
oli aika kankea ja hidas maastossa
pukitti kun käytin raippaa oikealle puolelle
yksi epäonnistunut estelinja (en laskenut kielloksi)
jonkin verran vääriä laukkoja suoralla kavalettilinjalla
välillä tuntui pomppuisalta
en kuullut kaikkea opetusta
Parannusta:
sain pidettyä Hempan suorempana
tuntui ihanan helpolta ja kotoisalta Hempan kanssa
laukat rullasivat kentällä paljon paremmin kuin odotin
sain lopulta pidettyä linjalla vasemmassa laukassa
selkäkipuni katosi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora