Keskiviikkona oli kouluratsastuspäivä Assin kanssa. Tallille mennessä auton mittari näytti +10°C ja paistoi aurinko! Aurinkoa riitti vielä ratsastuksen jälkeiseenkin aikaan! Lähtiessäkin oli vielä +2,5°C.
Ope oli ratsastanut Assilla edellisenä päivänä. Arvelin etten huomaisi hummassa eroa, enkä rehellisesti sanottuna huomannutkaan. Käynnissä kunnon poljenta, käski ope. Melko pian lähdettiin kevyeen raviin. Siinä tehtiin pari väistöä uralta sisään ja takaisin. Nahkeaa oli kuten ope arvelikin. Sitten avoajatuksella pitkiä sivuja. Väliin vähän ympyröitä (joita unohdin tehdä). Takkikulmaa kartteli alkuun. Melko pian otettiin laukkaverkka. Siinä tuli ensimmäinen jumi kun vasemmassa kierroksessa ei halunnutkaan kääntyä uralta ympyrälle. Pohdin että aiheutinko sen itse oikean jalan käytölläni. Komenna eteen. Oikeassa laukassa kulki estetuntien tapaan banaanina perä sisällä. Siitä suoristeltiin ja ratsastettiin eteen. Yritin enemmän pyytää ja rentoutua kuin käskeä. Parani.
Välikäyntien jälkeen jatkettiin harjoitusravissa. Assi eteni ihan asiallisesti itse eteen. Kymmenen metrin voltteja. Alkuun oli vähän kulmikkaampaa ja loppumatkasta meinasi karata ulos reitiltä. Ajattelin käännöstä ulkopohkeella, ope huuteli sisäpohkeen perään. Suorilla ajatus avosta. Assi ryhdistyi ja kyydissä oli mukava olla. Ensin oikea kierros, joka oli epäilyttävän helppo. Vasen oli työläämpi ja avo irtosi nahkeammin. Etuset yrittivät makoilla uralla. Ja kun meni oikeaan asentoon niin hidastui. Komenna eteen, sisäpohje! Välillä käytin ponipohkeita ja ohjasin sisätakasta raipalla. Mutta rentoutumalla tuntui tulevan irtonaisempaa ja halukkaampaa ravia. Volteilla sama juttu. Käänsin yhä ulkopohkeella ja ope kaipasi sisäpohjetta.
Laukat nostettiin käynnistä. Jälkimmäinen (taisi olla oikea) ei noussutkaan heti. Mutta komentamisen sijaan en totellut opea, rentouduin ja nollasin pari askelta. Sitten pyysin rauhassa uudestaan. Ja nyt päästiin laukkaan. Veikkaan että jos olisin lähtenyt pakottamaan niin oltaisiin ensin tovi tapeltu keskenämme.
Laukoissa tehtiin KN:n tapaan loivia kiemuroita. Aseta kaarteiden suuntaan. Mielestäni tein niin jo ennen kuin tuli ohje. Aika kivaa ja aktiivista menoa. Välillä yritti vähän heittäytyä ja kallistella olettamaansa suuntaan. Mutta kulmiin päästiin juuri niin hyvin kuin halusin, jopa sinne pelottavaan. Tuntui hyvältä, molempiin suuntiin. Muutamalla ympyrällä huomasi vähän ulkoapujen falskaamista mutta sain korjattua. Ope kehui hyvän näköistä menoa.
Loppuun mentiin vielä harjoitusravissa pari nelikaarista. Toiselle kaarelle meinasi tulla kääntöongelmia mutta sen jälkeen meni siististi. Sitten hetki ympyrällä. Oli hyvä mutta antaisin vain ysin. Muinaisen show-ravin tunteeseen en ihan päässyt. Ope kehui hienoksi ja sanoi että nyt on oikeasti peräänannossa tai jotenkin noin. Sitten keventelyt pois, vähän pidempää ohjaa. Yhä pysyi kevyenä edestä. Ei kuitenkaan erityiskevyenä.
Taas ope kehui että Assi oli letkeämpi, liikkuvampi ja parempi kuin koskaan ennen. Ei se missään tapauksessa ollut huono mutta omasta mielestäni aika samoissa mentiin kuin edellisillä kerroilla. Kivaa oli ettei aluksikaan ollut pahaa tahmailua. Miinusta tulee parista jumitteluyrityksestä. Tarpeilleen pudotti ravista lähes seis, sain pidettyä vain käynnissä. Sekä välillä piti komentaa aika kovasti. Ensi viikon perjantaina on luvassa kuulemma läpiratsastus. Sen jälkeen sunnuntaina sitten seuraavat kotiharkkakisat.
Loppukäyntien jälkeen talutin vielä noin 10 minuuttia.
Tunnin jälkeen tallissa rapsuttelin hummaa ja tänään rupesi taas nypeltämään takaisin. Ihana huomionosoitus välillä nyrpeältä Assilta. Sydän suli! Tallityöntekijäkin ihasteli miten rauhassa Assi odotti heinänsä kun meillä oli rapsuttelut menossa.
Olisin ehtinyt tallilta valoisalla pois mutta jumittelin sen verran että ehti hämärtyä. Nyt täysin valoisaan tallireissuun on kuitenkin jo realistisia mahdollisuuksia auringon laskiessa kahdeksan jälkeen. Kotimatkalla näkyi kolme pupua: lähes tallilla, puolimatkassa ja lähes kotipihalla.
Ongelmia:
alkuun kartteli takkikulmaa
parit pienet jumitteluyritykset
välillä piti komentaa enemmän kuin olisin halunnut
en huomannut volteilla sisäpohkeen tarvetta
Parannusta:
oli valoisaa ja sangen lämmintä!
harjoitusravi ei sattunut selkääni vaikka välillä vähän pompotti
ei ollut aluksikaan nahkeimmasta päästä
kuski tykkäsi hepan kevennetystä ohjelmasta kun sai itsekin useamman hengähdystauon
lopuksi ravi ja laukka tulivat oikein hyviksi
tallissa oli ihana kun rapsutteli takaisin
plussaa vessan varusteisiin kuuluvasta kynsiharjasta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora