Viikonlopuksi tuli mahdollisuus lähteä Purolaan maastoesteleirille lainaratsulla. Opeksi K. Purdy. Eihän tällaisia tilaisuuksia voi jättää käyttämättä! Niin siis huristelin junalla 5,5 tuntia Lapinlahdelle. Ratsun sain kesän leirikaverilta lainaan. Perjantai-ilta oli pimeä ja sateinen, n. +5°C. Flunssa meinasi iskeä, joten en ollut ihan parhaimmillani. Onneksi ei pahemmin haitannut ratsastusta.
Ensimmäinen tunti oli koulua ja olin illan viimeisellä tunnilla. Tämä oli kaksari. Ensin sain toki hepan omistajalta pikaohjeet. Kävelee reippaasti, on kiltti. Voi ahdistua jos jää vieraan hevosen ja seinän väliin. Mentiin maneesiin kävelemään edellisen vielä suorittaessa. Talutin tosin ensin kierroksen ympäri. Kivan tolkku mutta reipas. Kun sitten otin ohjia tuntumalle niin vauhti oli kyllä hallinnassani mutta muuten humma tuntui kirahvilta. Pää nousi jännittyneesti ylös. Lähdin hakemaan taivutuksia läpi mutta oikea kylki oli sangen kankea. Vasen kierros onnistui helpommin.
En saanut käyntiä kunnolla hyväksi ennen kuin lähdin ravaamaan. Siinä samat yritykset taivutella. Vauhdin kuunteli kyllä hyvin. Lopulta ope käski laukatakin. Oikea laukka sujui ihan tasaisesti. Tosin ei rentona. Vähän pidempää ohjaa käski ope.
Tunnilla ei tehty mitään kovin ihmeitä. Pääty-ympyrää ja tarpeen mukaan voltteja sisään. Oikean pohkeen läpi saaminen oli aikamoinen urakka. Ope kävi alkuun vähän kokeilemassa ohjasta että kyllä humma pääsee pyöreälle niskalle. Silkkihanskat pois ja kunnolla tarpeen mukaan ratsuun käsiksi. Alku oli venkulointia mutta rupesi tulemaan hyviä pilkahduksia. Ensin käynnissä, sitten ravissakin. Tehtiin vähän yksi ratsukko kerrallaan siirtymiä käynnin ja ravin välillä. Aika kaukana täydellisestä mutta oikeaan suuntaan. Muistin kehua paljon. Ope kaipasi välillä vielä huolellisempaa sisäohjasta kiittämistä. Sitten myös kahdesta jalasta eteen ja piti pysyä raiteilla. Vasemmassa kierroksessa sai ajatella koko etuosan kääntämistä sisään babyavon ajatuksella.
Laukat tultiin vuorotellen. Yllättävän tasaista. Välillä vähän vänkäilyä. Tässäkin yritin pitää rungon suorana. Vasemmassa kierroksessa tuntui että lavat pullahtavat ulos ja perä sisään. Muuten en tuntenut takaosan kiemurtelua niin hyvin kuin olisin halunnut. Muutamia siirtymiä laukasta raviin ja käyntiin ja käynnistä laukkaan. Ihan jees.
Ei ravattu enää loppuun vaan käveltiin pitkin ohjin. Taluttaessa piti lopussa vielä kokeilla että humma oikeasti osaa kulkea minun vauhtiani ihan nätisti.
Ongelmia:
alku oli aika jännittynyttä
oikean pohkeen saaminen läpi
välillä oli vähän kiemurtelua
Parannusta:
ihanan kiltti ja tolkku ratsu
vauhti säätyi oikein hyvin
yllättävän tasaiset siirtymät
tuli loppua kohti tasaisemmin tuntumalle
oli oikein kivaa
Likka videoi tuntiamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora